Musiikin aikakaudet
Musiikin aikakaudet
Renessanssi
Renessanssille ominaisia tyylipiirteitä ovat mm. yksilön arvostaminen, ihmisyyden korostaminen ja ihmiskuvan syvempi perehtyminen. Ihmiselle ja ihmisyydelle annettiin enemmän arvoa kristinuskon tilalle.
Giovanni Pierluigi da Palestrina,Claudio Monteverdi ja Orlando di Lasso olivat tunnettuja säveltäjiä.
Kappaleet
Orlando di Lasso: Kyrie 1/5
Barokki
Hyvin tärkeä piirre barokkimusiikissa on kontrastien luominen eli vastakohtaisuuksien ja vaihteluiden suuri määrä. Myös koristekuviot olivat barokissa tärkeitä.
Barokin sonaatit sävellettiin useimmiten 1–3 soittimelle, yleisimmin viululle, ja continuolle. Barokin merkittävimpiä säveltäjiä olivat Italiassa Monteverdi, Corelli, Alessandro Scarlatti, Albinoni ja Vivaldi. Saksassa barokin kautta hallitsi pääasiassa polyfoninen tyyli.
Kappaleet
Cembalon soittoa 3/5
vivaldi:neljä vuodenaikaa 2/5
Bach toccata ja fuuga 1/5
Klassismi
Klassiselle musiikille ovat tyypillisiä laulavat, jaksottuvat melodiat, joita säestetään kevyillä harmonioilla. Klassismin aikana sävellysmuodoista saivat nykyisen muotonsa muun muassa sonaatti, sinfonia ja jousikvartetto.
Klassismin loppupuolella musiikkielämän keskus siirtyi Wieniin, jossa ainakin uransa loppupuolella asuivat kaikki kolme merkittävintä aikakauden säveltäjää: Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart ja Ludwig van Beethoven.
Kappaleet
Mozart: -Taikahuilu-ooppera ja Requiem 1/5
Beethoven: 9.sinfonia 1/5
Romantiikka
Romantiikan tunnuspiirteitä ovat haaveellisuus, tunteellisuus, mielikuvituksekkuus ja luonnonhurmio. Merkittävimpiä kansallisromantiikan säveltäjiä olivat Venäjällä Pjotr Tšaikovski, Modest Musorgski ja Nikolai Rimski-Korsakov, Suomessa Jean Sibelius, Norjassa Edvard Grieg ja Tšekissä Bedřich Smetana sekä Antonín Dvořák. Romantiikan musiikki on länsimaisessa taidemusiikissa aikakausi ja tyylisuunta, joka kehittyi klassismin musiikista 1810-luvulla ja päättyi vaiheittain 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä modernismin tullessa vallitsevaksi tyylisuunnaksi.
Kappaleet
Renessanssille ominaisia tyylipiirteitä ovat mm. yksilön arvostaminen, ihmisyyden korostaminen ja ihmiskuvan syvempi perehtyminen. Ihmiselle ja ihmisyydelle annettiin enemmän arvoa kristinuskon tilalle.
Giovanni Pierluigi da Palestrina,Claudio Monteverdi ja Orlando di Lasso olivat tunnettuja säveltäjiä.
Renessanssin aikana kirkkomusiikki oli vielä hyvin suosittua ja sitä esitettiin pääasiassa kuorolauluina. Musiikkia alettiin kuitenkin säveltää myös soittimille. Renessanssin ajan tyypillisiä soittimia olivat luuttu, nokkahuilu ja urut.
Orlando di Lasso: Kyrie 1/5
Barokki
Hyvin tärkeä piirre barokkimusiikissa on kontrastien luominen eli vastakohtaisuuksien ja vaihteluiden suuri määrä. Myös koristekuviot olivat barokissa tärkeitä.
Barokin sonaatit sävellettiin useimmiten 1–3 soittimelle, yleisimmin viululle, ja continuolle. Barokin merkittävimpiä säveltäjiä olivat Italiassa Monteverdi, Corelli, Alessandro Scarlatti, Albinoni ja Vivaldi. Saksassa barokin kautta hallitsi pääasiassa polyfoninen tyyli.
Yleensä ryhmään kuului yksi soitin, jolla voitiin soittaa sointuja, esimerkiksi cembalo, luuttu, harppu tai varsinkin kirkkomusiikissa yleiset urut. Tämän lisäksi siihen kuului joukko bassorekisterissä soivia soittimia kuten selloja, viola da gamboja tai fagotteja.
Kappaleet
Cembalon soittoa 3/5
vivaldi:neljä vuodenaikaa 2/5
Bach toccata ja fuuga 1/5
Klassismi
Klassiselle musiikille ovat tyypillisiä laulavat, jaksottuvat melodiat, joita säestetään kevyillä harmonioilla. Klassismin aikana sävellysmuodoista saivat nykyisen muotonsa muun muassa sonaatti, sinfonia ja jousikvartetto.
Klassismin loppupuolella musiikkielämän keskus siirtyi Wieniin, jossa ainakin uransa loppupuolella asuivat kaikki kolme merkittävintä aikakauden säveltäjää: Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart ja Ludwig van Beethoven.
Kappaleet
Mozart: -Taikahuilu-ooppera ja Requiem 1/5
Beethoven: 9.sinfonia 1/5
Romantiikka
Romantiikan tunnuspiirteitä ovat haaveellisuus, tunteellisuus, mielikuvituksekkuus ja luonnonhurmio. Merkittävimpiä kansallisromantiikan säveltäjiä olivat Venäjällä Pjotr Tšaikovski, Modest Musorgski ja Nikolai Rimski-Korsakov, Suomessa Jean Sibelius, Norjassa Edvard Grieg ja Tšekissä Bedřich Smetana sekä Antonín Dvořák. Romantiikan musiikki on länsimaisessa taidemusiikissa aikakausi ja tyylisuunta, joka kehittyi klassismin musiikista 1810-luvulla ja päättyi vaiheittain 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä modernismin tullessa vallitsevaksi tyylisuunnaksi.
Kappaleet