Lukupäiväkirja

Lukupäiväkirja 1 Simpauttaja

Kirja alkaa siitä, että Imppa riitelee isänsä Hilipan kanssa, koska ei luonut lantaa kunnolla. "Nyt tuli lähtö. Viimesen kerran sinä mulle semmosia syötät minun omalla pellolla. Paa se kihveli siihen ja ala kävellä eläkä tule takasi",Hilippa tokaisee riidan loppuun. Ja Imppa tekee juuri näin.
Imppa haluaisi lähteä Helsinkiin, mutta tähän tarvitsee rahaa, jota Impalla ei ole. Pirtasen Joukolla olisi tosin piilo-ojan rakennushommia tarjolla. Ja Pirtasille Imppa lähteekin kävelemään. Ja kuinka käykään, paikkoja on vielä yksi jäljellä. Toisen oli vienyt Simpauttaja.

Kirja on todella vaikea luettava, koska kaikki hahmot puhuvat todella vahvalla Savon murteella. Mutta kyllä sitä oppii lukemaan.
On todella omituista, kuinka Hilippa noin vain hääti oman poikansa pois kotoa. Mutta ehkä se oli tuon ajan tapa. Kirjassa on myös paljon yksityiskohtia, josta välillä tykkään ja välillä en. Olen tykännyt kirjasta tähän asti.


10.10.2016

Lukupäiväkirja 2 Simpauttaja

Impan lähdettyä kotoa pois Hilipan ja Äidin luokse jäi ainoastaan veljessarjan nuorin Otto. Otto oli todella taitava käyttämään puukkoa ja olikin siitä kuuluisa, että veisteli tukeista puisia naisia.
Sillä aikaa, kun Otto teki naisia ja jutteli naapurin Julian kanssa, Simpauttaja ja Imppa hakivat lautoja salaojaa varten. Kun tämä oli tehty salaojan rakentaminen sai jatkua. Ja eipä aikaakaan kun Pirtamon vanha isäntä tuli kettuilemaan Pirtamon Joukolle, Impalle ja Simpauttajalle siitä kuinka rikas hän on. Tämän takia Jouko pisti työt poikki ja kaikki työntekijät lähtivät viettämään juhannusta.

Kirja on mieluisaa luettavaa, vaikka vieläkin murre tuottaa vaikeuksia. Kirjaan tuli paljon uusia henkilöitä, joita ei selitetty yhtään. Paljon joutuu miettimään, mutta tykkään siitä.

14.10.2016

Lukupäiväkirja 3 Simpauttaja

Juhannuksena oli ollut villi meno, sillä Imppakin oli ollut kännissä. Siitä oli jo pari päivää. Nyt Imppa oli lähtenyt kävelemään. Kävellessään Imppa huomaa Marjatan ja he menevät kahdestaan Marjatalle kahville. Tapahtumat etenevät ja kohta he ovat jo toistensa sylissä. Mutta kun Imppa huomaa kasvoillensa nousseen punan hän perääntyy ja lähtee pois.
Seuraavana päivänä Imppa ja Simpauttaja ovat menossa töihin. Simpauttaja haluaa poiketa Kuunon emännän Juulian luona. Siellä hän karkauttaa vasikan tahallaan, että hän pääsisi olemaan Juulian kanssa kahdestaan. Imppa oli kuitenkin ollut ovela ja hän oli menny vakoilemaan näitä kahta. Ja kuinkas käykään Imppa näkee Simpauttajan ja Juulin harrastamassa seksiä. Imppa ottaa tilanteesta kaiken irti ja lähtee vasta samaan aikaan kuin hekin. Imppa ja Simpauttaja tapaavat toisensa vasta työmaalla.

Jonakin iltana Otto, Impan pikkuveli oli saanut pelkokohtauksen rannalla ja hänet oli vietävä sairaalaan.


Mielestäni tämä luku oli hieman oudosti kirjoitettu, mutta tykkäsin silti siitä. Oton osuus ei sopinut tarinaan vielä mitenkään, mutta ehkä se selviää vielä. Alan ymmärtää Turusen murretta jo paremmin. Kirja miellyttää silmää vieläkin.


20.10.2016

Lukupäiväkirja 4 Simpauttaja

Kaunismäen Jomppa, kylän väliaikainen "lehtineekeri" nousi Ollinlahden tanssilavan männikkörinnettä ylös. Jomppa oli menossa perinteiseen meijeriin. Sysmäahon Hemmo tuli Jomppaa portille vastaan. "Mennääs juomaan plarit pilsnerit, että kaikki luulis mun vaan siltä löyhkäävän", Jomppa sanoi. He siirtyivät juomaan pilsnerinsä tanssilavan pihalle lautapöydän ääreen. Kaurapellon Lassi liittyi heidän seuraansa. Pian Hemmo ja Lassi lähtivät Mikkoryssään (baariin) ja jättivät Jompan tekemään juttua nyrkkipostiin. Ja kohta Mikkoryssässä oli koko jengi Simpauttaja, Imppa, Lassi, Hemmo, Teinpään Jeremi ja Jomppa. Ilta etenee, ja Jomppa alkaa leveilemään tietämyksellään kaikesta, eritoten Simpauttajalle. Ja tähän päälle vielä Lassin huulen heitto, niin soppa on valmis. Ensin Simpauttaja aloittaa verbaalin sodan Jompan kanssa ja sitten kunnon tappelun Lassin kanssa. Jompan kanssa Simpauttaja kieltäytyy puhumasta, ja Lassin hän väänsi kanveesiin helposti. Baari tyhjenee nopeasti ja vain Simpauttaja jää sinne istumaan. Lassi, Jomppa ja Hemmo lähtevät Sysmäahoon juomaan. Jompan kirjoittaessa muistiinpanojaan kamiinan äärellä, ne syttyvät palamaan ja polttavat Sysmäahon maan tasalle.

Kirja alkaa vähän tympiä, mutta kyllä sitä vielä lukee. Tuli paljon uusia henkilöitä, joita ei selitetty kunnolla, joten on vaikea pysyä kärryillä. Murre ei tuota enää mitään ongelmaa. Tuntuu oudolta, koska Imppa jäi niin varjoon tässä kappaleessa. Ruma kielenkäyttö kasvoi roimasti, kun Jomppa, Hemmo ja Lassi tulivat mukaan.


29.10.2016

Lukupäiväkirja 5 Simpauttaja

Elonkorjuutöiden alkaessa Imppa ja Simpauttaja vapautettiin salaojitusfarmilta niin, että heidän tarvitsi mennä Tytönniitylle vain sadepäivinä. Ohran puinti alkoi. Pirtamon Jouko toimi itse leikkuupuimurin kuljettajana. Viljankuivaajan sähkömoottoria valvoi Simpauttaja ja Imppa vuoronperään. Kun oli vahdinvaihdon aika, Simpauttaja näki Impan katsovan pornolehteä ja sai selville, että Imppa ei ole ikinä ollut naisen kanssa yhdynnässä. Tästä johtuen Simpauttaja käski Willmanin Marketan käymään Impan luona. Impan ja Marketan välit menivät poikki ja Marketta lähtee Lieksaan töihin.
Sillä välin Jomppa yrittää iskeä juovuksissaan koulun opettajaa ja hänet heitetään lopulta koulusta pois.

Tämä oli kirjan selvästi tylsin kappale. Mitään ei tapahtunut ja kaikki meni vain huonompaan suuntaan. Esimerksiksi Imppa lähti Jompan kanssa juomaan ja on alkanut myös tupakoimaan. Lukeminen käy tylsäksi ja vielä kaksi kappaletta tulossa.


2.11.2016

Lukupäiväkirja 6 Simpauttaja

Simpauttaja oli tuomassa Taivaisen Kuunolle pari ammuttua teereä. Simpauttajan nähdessään Kuuno pisti hänet pumppaamaan vettä ja halkomaan halkoja. Siinä se aika menikin ja Simpauttajan piti lähteä takaisin salaojan ojitushommiin. Myöhemmin Kuuno lähti Saloon hoitamaan hommia. Sillä aikaa kun Kuuno oli Salossa, Julia valmisteli itsensä Simpauttajaa varten. Mutta asiaan tuli kuitenkin este. Kaurapellon Lyyli tuli nimittäin vierailulle. Yleensä Lyylin jutut olivat rauhoittaneet Juliaa, mutta nyt Julia halusi päästä vain nopeasti eroon hänestä. Lyyli vihdoin lähti ja Simpauttaja pääsi hommiin...
Kylällä oli tapahtunut kuolema. Nimittäin Pirtamon vanha isäntä oli taittanut niskansa. Vesikivi sanoi, että
vanha isäntä oli luultavasti liukastunut liukkaisiin rappusiin, koska raput olivat olleet kuurassa. Lassi on kuitenkin sitä mieltä, että Simpauttaja oli katkaissut hänen kaulansa.

En tykännyt kuolemasta. Mielestäni se vain masensi kirjan mielialaa. Kirja alkaa tylsistyttämään jo aika paljon. Simpauttajan toimet sitä vasten kiinnostavat, sillä hän on kirjan kiintoisin henkilö.


6.11.2016

Lukupäiväkirja 7 Simpauttaja

Impan isä Hilppa oli kertonut Kuunolle Julian ja Simpauttajan puuhista. Ja Kuunon tullessa Salosta kotiin hän sai asiasta varmuuden, sillä Juulian kaulassa oli purujälki. Kuuno koitti tivata Juliasta totuutta ulos, mutta Julia oli vaiti. Niimpä Kuuno raahasi Julian mukaan ja he lähtivät Pirtamoille selvittämään asiaa. Ennen kuin Julia ja Kuuno kerkesivät Pirtamoille, Imppa ja Simpauttaja puhuivat Impan tulevaisuudesta. Selvisi, että Simpauttaja on neljäkymmentä vuotta ja että hän on matkustanut "muailmaa". Kuuno ja Julia saapuvat ja Imppa ja Simpauttaja kutsutaan sisään. Kuuno koittaa tivata Simpauttajalta totuutta, mutta Simpauttaja esittää tietämätöntä. Kun Julialta kysytään, hän valehtelee, että Otto olisi tehnyt purujäljet. Ottoa viedään tämän takia hoitoon. Mutta kun Otto kuulee äidiltään hoitoon menosta, hän päättää lähteä pakoon yksipiippuisen pyssyn kanssa. Simpauttaja löytää hänet ja hakee hänet lumipyrystä pois. Tietäen, että pyssy ei ole ladattu kovilla panoksilla.
Loppuen lopuksi, kaikki on hyvin. Otto pääsee hoitoon ja Simpauttaja lähtee kylästä.


Kuunosta tuli aika rajuja puolia esille tekstissä, joka oli sinänsä ihan oikeutettua. Tai ei ehkä oikeutettua, mutta ymmärrän Kuunon raivon. Oli mielestäni myös väärin, että Julia vieritti purujälkien syyt Otolle, jolla oli heikko mielenterveys. Siinä vaiheessa olisi pitänyt vain ottaa syyt niskoille, eikä jänistää noin. Simpauttaja oli loppujen lopuksi sankari, mitä en olisi ensin uskonut.


7.11.2016