Maksa ja munuaiset
Maksa
Maksa on isoin sisäelin ja samalla suurin rauhanen. Maksa on vatsaontelon yläosassa, pallean alapuolella ja kylkiluut suojaavat sitä.
Maksa toimii monien aineiden valmistus-, varastointi- ja hajotuspaikkana. Siellä valmistuu muun muassa sappinestettä, sinne varastoidaan aivojen hermosoluille tärkeää sokeria ja se muuntaa valkuaisaineiden typpipitoiset hajoamistuotteet virtsa-aineeksi eli ureaksi, jonka veri kuljettaa munuaisiin.Sikiöllä maksa valmistaa verisoluja ja aikuisella se toimii verivarastona. Maksa valmistaa monenlaisia aineita sen soluissa. Sokerin, rasvojen ja urean lisäksi maksan valmistamia aineita ovat sappineste sekä veren hyytymistekijät ja proteiinit, kuten fibrinogeeni ja albumiini. Lisäksi maksa valmistaa joitakin hormoneja, kolesterolia ja ketoaineita, joita elimistö voi käyttää energianlähteenä esimerkiksi pitkän paaston aikana. Maksa on toiminnaltaan ruumiin keskuslaboratorio. Se varastoi, valmistaa, hajottaa ja vapauttaa verenkiertoon useita aineita, jotka ovat tärkeitä elimistön tasapainon kannalta.
Maksan läpi virtaa jopa 1,5 litraa verta minuutissa ja suuri osa tästä määrästä tulee ruoansulatuselimistöstä, koska siellä imeytyneet ravintoaineet kulkeutuvat maksan läpi.
Maksa varastoi muun muassa ylimääräisen sokerin. Jos verensokeri laskee, maksa vapauttaa sokeria verenkiertoon. Tämä on tärkeää etenkin aivojen toiminnalle, koska sokeri on hermosolujen ainoa energianlähde. Ylimääräisestä sokerista ja muista hiilihydraateista maksa pystyy valmistamaan rasvoja. Maksa pystyy varastoimaan lisäksi joitakin vitamiineja ja rautaa.
Maksa säätelee myös aminohappojen määrää veressä. Se hajottaa ylimääräisten proteiinien aminohappo-osat ja tässä työssä syntyneen myrkyllisen ammoniakin maksa muuttaa ureaksi. Urea kulkeutuu verenkierron mukana munuaisiin ja poistuu elimistöstä virtsan mukana.
Maksa hajottaa elimistöömme joutuneet vaaralliset aineet ja muuttaa ne myrkyttömään muotoon. Alkoholi palaa maksassa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Runsas alkoholin käyttö tuhoaa maksan soluja ja maksaan alkaa kerääntyä rasvaa, joka haittaa sen toimintaa, tätä kutsutaan rasvamaksaksi. Jatkuvan alkoholin käytön seurauksena maksakudos on tuhoutuu pysyvästi ja syntyy maksakirroosi.
Maksa hajottaa elimistöömme joutuneet vaaralliset aineet ja muuttaa ne myrkyttömään muotoon. Alkoholi palaa maksassa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Runsas alkoholin käyttö tuhoaa maksan soluja ja maksaan alkaa kerääntyä rasvaa, joka haittaa sen toimintaa, tätä kutsutaan rasvamaksaksi. Jatkuvan alkoholin käytön seurauksena maksakudos on tuhoutuu pysyvästi ja syntyy maksakirroosi.
Munuaiset
Pavunmuotoiset munuaiset sijaitsevat selkärangan molemmin puolin ja ne painavat yhteensä 300 g. Niitä suojaavat kolhuilta ja iskuilta kylkiluut, selkälihakset ja kaksinkertainen rasvakerros. Niiden tärkein tehtävä on suodattaa verestä kuona-ainetta, ureaa, sekä ylläpitää verinesteen kemiallista tasapainoa.
Munuaisten toiminta
Munuaisten tehtävä on säädellä aineiden erittymistä virtsaan, poistaa kuona-aineita kuten ureaa ja pitää yllä elimistön vesi- ja suolatasapainoa. Maksan ja munuaisten yhteistoiminta pitää elintoimintomme vakaina. Muun muassa lääkkeet ja alkoholi sekä jotkin virukset voivat vaurioittaa niitä vakavasti. Yhdellä munuaisella voi pärjätä, mutta ilman maksaa ei voi elää.
Molemmissa munuaisissa on miljoona mikroskooppisen pientä suodatusyksikköä, nefronia. Vuorokaudessa munuaisten läpi virtaa 1500 litraa verta ja alkuvirtsaa syntyy 160 litraa. Tätä kaikkea ei kuitenkaan tarvitse poistaa elimistöstä munuaisten rakenteen vuoksi. Urea suodatetaan nefroneissa. Jos niiden lävitse kulkevassa veressä on liikaa suoloja tai vettä, palauttavat munuaiset vesi- ja suolapitoisuuden oikealle tasolle.
Munuaiseen tuleva valtimo haarautuu ohuiksi hiussuoniksi, jotka muodostavat hiussuonikeräsen. Sen sisällä verenpaine on niin suuri, että osa verinesteestä läpäisee hiussuonten seinämät. Tämä alkuvirtsa sisältää vettä, suoloja, sokeria ja virtsa-ainetta eli ureaa. Verisolut ja veren proteiinit ovat molekyylikooltaan niin suuria, että terveessä munuaisessa ne eivät läpäise suodatusvaihetta, vaan pysyvät verenkierrossa. Jokaisesta nefronista lähtee mutkitteleva ohut munuaistiehyt, jossa keräsestä suodattunut veriplasma virtaa. Tiehyestä imeytyy hiussuoniin sen ympärillä lähes kaikki vesi, osa suoloista ja sokeri. Aineista noin 99 prosenttia palautuu, joten lähes kaikki käyttökelpoiset aineet otetaan takaisin verenkiertoon. Jäljelle jäänyt virtsa muodostuu suoloista, vedestä sekä ureasta ja jatkaa matkaansa munuaisen keskellä olevaan onteloon eli munuaisaltaaseen. Sieltä matka jatkuu virtsarakkoon pitkin virtsanjohtimia ja poistuu virtsatessa virtsaputkesta.
Molemmissa munuaisissa on miljoona mikroskooppisen pientä suodatusyksikköä, nefronia. Vuorokaudessa munuaisten läpi virtaa 1500 litraa verta ja alkuvirtsaa syntyy 160 litraa. Tätä kaikkea ei kuitenkaan tarvitse poistaa elimistöstä munuaisten rakenteen vuoksi. Urea suodatetaan nefroneissa. Jos niiden lävitse kulkevassa veressä on liikaa suoloja tai vettä, palauttavat munuaiset vesi- ja suolapitoisuuden oikealle tasolle.
Munuaiseen tuleva valtimo haarautuu ohuiksi hiussuoniksi, jotka muodostavat hiussuonikeräsen. Sen sisällä verenpaine on niin suuri, että osa verinesteestä läpäisee hiussuonten seinämät. Tämä alkuvirtsa sisältää vettä, suoloja, sokeria ja virtsa-ainetta eli ureaa. Verisolut ja veren proteiinit ovat molekyylikooltaan niin suuria, että terveessä munuaisessa ne eivät läpäise suodatusvaihetta, vaan pysyvät verenkierrossa. Jokaisesta nefronista lähtee mutkitteleva ohut munuaistiehyt, jossa keräsestä suodattunut veriplasma virtaa. Tiehyestä imeytyy hiussuoniin sen ympärillä lähes kaikki vesi, osa suoloista ja sokeri. Aineista noin 99 prosenttia palautuu, joten lähes kaikki käyttökelpoiset aineet otetaan takaisin verenkiertoon. Jäljelle jäänyt virtsa muodostuu suoloista, vedestä sekä ureasta ja jatkaa matkaansa munuaisen keskellä olevaan onteloon eli munuaisaltaaseen. Sieltä matka jatkuu virtsarakkoon pitkin virtsanjohtimia ja poistuu virtsatessa virtsaputkesta.
Munuaisten vauriot
Munuaistulehdus tai jonkin myrkyllisen aineen aikaansaama vaurio voi vaurioittaa munuaisia ja tällöin vereen alkaa kertyä elimistölle haitallisia aineita. Veri voidaan puhdistaa dialyysihoidolla pari kolme kertaa viikossa. Potilaan veri johdetaan valtimosta munuaiskoneeseen, joka puhdistaa veren ja palauttaa sen verenkiertoon. Toinen mahdollisuus on siirtää potilaalle munuainen esimerkiksi lähiomaiselta.