Elokuvantekijä Kim Wolhuter on matkustanut Zimbabween kuvaamaan villieläimiä. Hän on tarkkaillut yhtä naarasgepardia kauan ja heidän välilleen on syntynyt suhde.
Gepardi on ollut puoli vuotta kadoksissa. Kun Kim vihdoin löytää gepardin, hän huomaa, että gepardilla oli hyvä syy kadota. Se on saanut viisi pentua.
Yhtenä päivänä Kim löytää vain neljä pentua ja päättelee, että leijona on tappanut yhden. Hän alkaa kuvata yhtä pentua, jonka nimeää Soloksi. Eräänä päivänä Kim ei löydä Soloa. Hän etsii sitä monta tuntia, mutta tuloksetta. Seuraavana päivänä Kim löytää Solon kuolleena. Viimeiset kolme pentua kiintyvät häneen yhä enemmän.
Kun Kim yhtenä päivänä palaa gepardien luokse, hän huomaa, että yksi pentu on saanut haavan ja muurahaiset kiusaavat sitä. Hän pelkää muurahaisten syövän pennun ja kutsuu eläinlääkärin. Eläinlääkäri nukuttaa pennun ja ompelee sen haavat kiinni. Kun Kim vie pennun emonsa luo ja herättää sen, emo lähtee kahden muun pennun kanssa. Onko Kim mennyt liian pitkälle?

Gepardimies on mielestäni todella hyvä ohjelma, koska pidän gepardeista erityisen paljon. Ohjelmassa myös näkee, miten gepardit elävät ja saa hyödyllistä tietoa niistä. Olen katsonut sen monta kertaa, enkä ikinä ole kyllästynyt siihen.
Suosittelen ohjelmaa kaikille, jotka pitävät eläimistä.

Julianna