Oulun kaupungintalo

Oulun kaupungintalo sijaitsee Maria Silfvanin puistossa Pokkisen kaupunginosassa Oulun kaupungin keskustassa.

Oulun merikoski

Merikosken voimalaitos on Oulujoen ensimmäinen voimalaitos. Se sijaitsee Oulun koskikeskuksen ja Tuiran kaupunginosien välissä.

Oulun kaupunginteatteri

Oulun kaupunginteatteri on Oulussa toimiva ammatiteatteri. Sen näytoksissä käy vuosittain 80 000 katsojaa.

Merikosken sillat

Merikosken silloilla tai Tuiran silloilla tarkoitetaan yleisesti Oulujoen suistoalueen siltoja.






Oulun kaupungintalo




Oulun merikoski




Oulun kaupungintalo


TORIPOLIISI:


- Toripoliisi sijaitsee Oulun torilla.
- Sen on tehnyt Kaarlo Mikkonen vuonna 1987.
- Sen mitat ovat 220x150x112cm.
- Nimen se on saanut 1934-1979 kolmesta toripoiisista.
- Patsas paljastettii vuonna 1987.

OULUN TUOMIOKIRKKO:


-Kirkko on Oulun hiippakunnan tuoomiokirkko ja Oulun tuomiokirrkoseurakunnan kirkko.
- Kirkon nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1832.
- Kirkon kiviseinät ovat vuonna 1777 valmistuneesta kirkosta, joka tuhoutui puuosiltaan Oulun paloosa vuonna 1822. Kirkon irtaimisto pelastettiin palolta.
- Se sijaitsee Kirkonkatu 3a, Oulu.
- Istumis paikkoja on 1540.


SIIVET (PATSAS)


- Tekijä on Martti Tarvainen.
- Patsas on valmistettu vuonna 1965.
- Sijainti on Karjasilta.
- Mitat ovat 150x200x295, 150x203x277 ja 150x98x246cm.

KAUPUNGINOJAN PUISTOVYÖHYKE

Plaanaojan (oululaisittain Laanaoja) eli Kaupunginojan puistovyöhyke halkaisee diagonaalisesti Oulunkeskustan ruutukaava-alueen. Puistovyöhyke sai nykyisen muotonsa C. L. Engelin ja J. A. Ehrenströminlaatimassa asemakaavassa. Kaava laadittiin vain kaksi vuotta Oulun palon 1822 jälkeen. Ojanvarresta haluttiin suoja-alue tulipaloja vastaan. Rakennetuiksi puistoiksi alueita alettiin muuttaa vasta 1860-luvulla, siihen asti alueet olivat lähinnä heinäpeltoina eli plaaneina, joilta kaupunki myi huutokaupalla heinän kaupunkilaisi.

FUTURA

Futura – Tuntematon on Martti Aihan vuonna 1986 valama valkobetoninen veistos. Veistoksen mitat ovat 363 cm × 290 cm × 112 cm.

Futura – Tuntematon oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 1986 Helsingin Juhlaviikkojen ja Helsingin taiteilijaseuran järjestämässä ympäristötaidetapahtumassa ”Concrere, Experimental Environment”, johon näyttelytoimikunta oli kutsunut viisi ulkomaalaista ja viisi suomalaista taiteilijaa. Taiteilijoille oli arvottu teospaikat eri puolita Helsingin kantakaupunkia. Betoniteollisuus toimi tapahtuman sponsorina, ja siksi teokset oli toteutettava betonista. Martti Aiha sai arvonnassa Rautatieaseman jaHotelli Vaakunan välisen liikennekolmion. Martti Aiha luonnehti Taide-lehdessä 6/1986 tähän paikkaan toteuttamaansa teosta seuraavasti:

”Alue on Helsingin perusrytmin ehkä keskeisin paikka. Liikenne, ihmisten kävely, valot, äänet, vuorokauden aikoihin sitoutunutta tietoista ja tiedostamatonta liikettä. Veistos on koottu tästä liikkeen ja rytmin perusmassasta ja on saanut nimensä: Futura – Tuntematon

KEVÄTMYRSKYÄ

nimi	Kevätmyrskyä
tekijä	Tauno Seppänen
valmistumisvuosi	1971
taiteenlaji	veistos
korkeus	255 cm
leveys	155 cm
syvyys	300 cm
sijainti	Karjasilta
Kevätmyrskyä on Oulun Karjasillan kaupunginosassa Pohjankartanonedessä Yrjö Kallisen puistossa sijaitseva julkinen ulkoveistos.[1]Veistoksesta järjestiin vuonna 1967 kilpailu, jonka voitti vaalalaisenkuvanveistäjä Tauno Seppäsen (1918–1998) ehdotus. Veistoksen tekeminen mahdollisti taiteilijan työnsä ohella muurarina, karjanhoitajana ja maanviljelijänä työskennelleen Seppäsen siirtymisen kokopäivätoimiseksi kuvanveistäjäksi.[1] Mitoiltaan 255 x 155 x 300 senttimetriä oleva pronssista valettu veistos paljastettiin vuonna 1971.[1] paikkakunta	Oulu

JÄÄLI (HAUTAUSMAA)

Tyyppi	hautausmaa
Sijainti	Jäälinkylä, Oulu
Koordinaatit	65°06′25″N, 025°41′55″E
Pinta-ala	2,5 ha[1]
Perustettu	1890
Rakennuttaja	Kiimingin seurakunta

OULUNJOEN (HAUTAUSMAA)

Hautausmaa sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Oulun keskustasta entisenOulujoen kunnan alueella. Hautausmaan välittömässä läheisyydessä on Oulujoen kirkko. Hautausmaan ja kirkkopuiston erottaa toisistaan niiden välistä kulkeva Sangintie.^[1]

Oulujoen hautausmaa ja Intiössä sijaitseva Oulun hautausmaa olivat pitkään Oulun seurakuntien ainoat hautausmaat. Ylikiimingin liityttyä Ouluun, seurakuntien hoitoon tulivat myös Kiviharjun hautausmaa ja Ylivuoton hautausmaa sekä edelleen hautausmaina toimivat Ylikiimingin kirkon kirkkotarhat. Oulujoen hautausmaan perustamispäätös tehtiin vuonna 1904, mutta hautausmaa otettiin käyttöön vasta syyskuussa 1908 pian Oulujoen kirkon vihkimisen jälkeen. Hautausmaa-alue erotettiin Oulun maaseurakunnan Turusen virkatalon tilasta, minkä vuoksi hautausmaata on nimitetty myös Turusenkankaaksi. Hautausmaata on laajennettu 1932.

Arkkitehti Uki Heikkisen suunnittelema sotien 1939–1944 sankarihauta-alue on sijoitettu kirkkopuistoon. Hautausmaan alueella on myös Vapaussodan muistomerkki