Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri
Tietoa Aleksanteri Suuresta
Aleksanteri Suuri syntyi 356 eaa. Hän oli Flippos II poika. Kun Flippos II salamurhattiin Aleksanterista tuli Makedonian kuningas. Aleksantaria pidettiin sivistyneenä ja taitavana sotapäällikkönä sillä hän oli ollut Filosofi Aristoleen opetuksessa. Hän halusi valloittaa ja
Aleksanteri oli Antiikin merkittävimpiä ja tunnetuimpia sotapääliköitä. Ja sen takia hänestä ontehty moinia rintakuvia ja patsaita. Aleksanteri Suuresta on tehty jopa elokuva vuonna 2004. Hän sai nimen Suuri ennen näkemättömästä valloituksesta.
Kun Alesanteri oli palaamassa sotaretkiltä 32 vuotiaana hän kuoli todennäköisesti Malariaan tai muuhun kuumetautiin.
Aleksanteri Suuren valloitukset
Persia oli suurvalta ja sen valloittamista pidettiin uhkarohkeana, mutta silti Aleksanteri kokosi yli 30 000 sotilaan joukot ja lähti valloittamaan Persiaa. Aleksanteri Suuren sotareitti meni näin:
Kun Aleksanteri Suuri oli valloittanut ensimmäisen yhteen oton jälkeen Välimeren itärannikon hän jatkoi Egyptiin jonka hän valloitti ilman taistelua. Egyptiläiset nimittäin kohtelivat häntä kuin uutta Faraota tai Jumalaa.
Aleksanteri kohtasi persialaiset uudestaan Kaksoisvirranmaaan alueella ja voitti heidät toistamiseen. Kun heidät oli kukistettu niin osa kaupungeista antautui suosiolla ja loput olikin sitten helppo valloittaa. Hän pääsi vihdoin Indus joelle asti ja olisi halunnut jatkaa Aasian valloitusta, mutta hänen sotajoukkonsa olivat niin väsyneet että he eivät suostuneet enää jatkamaan.
Hän yhdisti idän ja lännen kulttuurit
Tätä uutta kulttuuria kutsutaan hellenismi. Vaikka kaikki kaupungit eivät suvainneet Aleksanterin tuloa hän kohteli alamaisiaan hyvin lempeästi. Hän opetteli myös persian kieltä ja meni naimisiin persialaisen prinsessan Roksanen kanssa. Myös sotajoukoissa oli persialaisia. Ja hänen sotajoukoistaan 10 000 sotilasta meni naimisiin persialaisen naisen kanssa ja Aleksanteri järjesti isot häät itselleen ja kaikille sotilailleen jotka menivät naimisiin. Kreikan kieli, taide, filosofia ja tiede levisi pitkälle.
Aleksanteri Suuren perhe
Bukefalos oli Aleksanteri Suuren hevonen. Se pelkäsi omaa varjoaan ja sen takia Flippos II ei suostunut ostamaan sitä. Mutta Aleksanteri keksi mikä sillä oli ja sai sen kesytettyä. Bukefaloksesta tuli hänen oma sotahevosensa ja sen kuoltua ( kesäkuu 326 eaa.) Aleksanteri perusti hevosensa muistoksi Bukefalos nimisen kaupungin.
Aleksanterilla oli neljä sisarusta. Heidän nimet oliKleopatra,Arridaios,Kynane ja Thessalonike..
Kun Aleksanteri kuoli vuonna 323 eaa oli Roksanen (Hänen vaimonsa) raskaana ja synnytti myöhemmin pojan Aleksanteri IV:n. Mutta poika kuoli jo vauvana.
Kreikasta tuli osa Roomaa
Kun Aleksanteri oli kuollut tuli riitaa kuka saisi hallita tätä suurvaltaa. Sotapääliköt jakoivat maan osiin. Kreikan viereen oli kohonnut Rooman valtakunta. Aleksanteri Suuren alue ja hellenismi säilyi vuoteen 146 eaa. Jolloin se liitettiin osaksi Roomaa. Hellenistinen kulttuuri jatkoi kuitenkin kukoistusta myö Roomassa.
Aleksanteri Suuri syntyi 356 eaa. Hän oli Flippos II poika. Kun Flippos II salamurhattiin Aleksanterista tuli Makedonian kuningas. Aleksantaria pidettiin sivistyneenä ja taitavana sotapäällikkönä sillä hän oli ollut Filosofi Aristoleen opetuksessa. Hän halusi valloittaa ja
Aleksanteri oli Antiikin merkittävimpiä ja tunnetuimpia sotapääliköitä. Ja sen takia hänestä ontehty moinia rintakuvia ja patsaita. Aleksanteri Suuresta on tehty jopa elokuva vuonna 2004. Hän sai nimen Suuri ennen näkemättömästä valloituksesta.
Kun Alesanteri oli palaamassa sotaretkiltä 32 vuotiaana hän kuoli todennäköisesti Malariaan tai muuhun kuumetautiin.Aleksanteri Suuren valloitukset
Persia oli suurvalta ja sen valloittamista pidettiin uhkarohkeana, mutta silti Aleksanteri kokosi yli 30 000 sotilaan joukot ja lähti valloittamaan Persiaa. Aleksanteri Suuren sotareitti meni näin:
Kun Aleksanteri Suuri oli valloittanut ensimmäisen yhteen oton jälkeen Välimeren itärannikon hän jatkoi Egyptiin jonka hän valloitti ilman taistelua. Egyptiläiset nimittäin kohtelivat häntä kuin uutta Faraota tai Jumalaa.
Aleksanteri kohtasi persialaiset uudestaan Kaksoisvirranmaaan alueella ja voitti heidät toistamiseen. Kun heidät oli kukistettu niin osa kaupungeista antautui suosiolla ja loput olikin sitten helppo valloittaa. Hän pääsi vihdoin Indus joelle asti ja olisi halunnut jatkaa Aasian valloitusta, mutta hänen sotajoukkonsa olivat niin väsyneet että he eivät suostuneet enää jatkamaan.
Hän yhdisti idän ja lännen kulttuurit
Tätä uutta kulttuuria kutsutaan hellenismi. Vaikka kaikki kaupungit eivät suvainneet Aleksanterin tuloa hän kohteli alamaisiaan hyvin lempeästi. Hän opetteli myös persian kieltä ja meni naimisiin persialaisen prinsessan Roksanen kanssa. Myös sotajoukoissa oli persialaisia. Ja hänen sotajoukoistaan 10 000 sotilasta meni naimisiin persialaisen naisen kanssa ja Aleksanteri järjesti isot häät itselleen ja kaikille sotilailleen jotka menivät naimisiin. Kreikan kieli, taide, filosofia ja tiede levisi pitkälle.
Aleksanteri Suuren perhe
Bukefalos oli Aleksanteri Suuren hevonen. Se pelkäsi omaa varjoaan ja sen takia Flippos II ei suostunut ostamaan sitä. Mutta Aleksanteri keksi mikä sillä oli ja sai sen kesytettyä. Bukefaloksesta tuli hänen oma sotahevosensa ja sen kuoltua ( kesäkuu 326 eaa.) Aleksanteri perusti hevosensa muistoksi Bukefalos nimisen kaupungin.
Aleksanterilla oli neljä sisarusta. Heidän nimet oliKleopatra,Arridaios,Kynane ja Thessalonike..
Kun Aleksanteri kuoli vuonna 323 eaa oli Roksanen (Hänen vaimonsa) raskaana ja synnytti myöhemmin pojan Aleksanteri IV:n. Mutta poika kuoli jo vauvana.
Kreikasta tuli osa Roomaa
Kun Aleksanteri oli kuollut tuli riitaa kuka saisi hallita tätä suurvaltaa. Sotapääliköt jakoivat maan osiin. Kreikan viereen oli kohonnut Rooman valtakunta. Aleksanteri Suuren alue ja hellenismi säilyi vuoteen 146 eaa. Jolloin se liitettiin osaksi Roomaa. Hellenistinen kulttuuri jatkoi kuitenkin kukoistusta myö Roomassa.