YO-harjoitus 4.
https://yle.fi/aihe/abitreenit/harjoittele

Hyvässä vastauksessa todetaan, että pienituloisuus on vaihdellut taloudellisten suhdanteiden mukaan.

Pienimmillään se oli 1990-luvun puolivälissä laman aikana, jolloin mediaanitulot laskivat suuren työttömyyden ja lomautusten takia, minkä vuoksi suhteellisen pienituloisuuden raja oli matalampi.
Pienituloisten määrä kasvoi melko tasaisesti 2010-luvun alkuun asti, osittain seurauksena mediaanitulon ja pienituloisuusrajan noususta, mutta väheni taas finanssikriisin jälkimainingeissa.

Pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrän muutos kyseisellä aikavälillä noudattaa vastaavaa kehitystä aikuisväestössä.

Pienituloisten kotitalouksien lasten määrä on vuoden 2000 jälkeen pysytellyt yli 100 000:ssa.

Vastauksessa on pohdittu joitakin ongelmia, joita pienituloisuus voi aiheuttaa lapselle.
-Ne liittyvät esimerkiksi perheiden hyvinvointiin ja kodin ilmapiiriin,
-lasten harrastusmahdollisuuksiin,
-sosiaalisiin suhteisiin
-koulunkäyntimahdollisuuksiin.

Kiitettävästä vastauksesta käy selkeästi ilmi, että vastaaja ymmärtää pienituloisuusrajan suhteellisuuden ja pohtii monipuolisesti sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia, joita pienituloisuus voi aiheuttaa lapselle laajemmin.



YO-harjoitus 2.

Hyvässä vastauksessa tarkastellaan vallan kolmijako-opin perusajatusta vallan keskittämisen estämisestä. Vastauksessa käsitellään myös sitä, miten tämä on Suomessa tehty: jakamalla valta eduskunnalle (lainsäädäntövalta), valtioneuvostolle ja sen alaiselle hallinnolle (toimeenpanovalta) sekä riippumattomille tuomioistuimille (tuomiovalta).

Kiitettävässä vastauksessa aihetta käsitellään syvemmin tarkastelemalla esimerkiksi joitakin seuraavista asioista: ihmis- ja perusoikeuksien merkitystä kansalaisten itsemääräämisoikeuksien takaajina, parlamentarismia vallankäytön rajaamisen näkökulmasta, oikeusvaltioperiaatetta julkisen vallankäytön valvonnan mahdollistajana, perustuslain muuttamisen hankaluutta verrattuna tavallisten lakien säätämiseen, sananvapauden ja median riippumattomuuden merkitystä, perustuslakivaliokunnan roolia sekä poliittisesti aktiivisen kansalaisyhteiskunnan merkitystä.

YO-harjoitus 3.

Hyvässä vastauksessa kokelas tarkastelee joitakin kummankin hallituksen muodostamisen tavan hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi blokkien hyvänä puolena on se, että äänestäjät tietävät suurin piirtein millaiselle hallitukselle ja hallituspolitiikalle he antavat tukensa. Suomalainen hallituksen muodostamisen tapa monipuoluehallituksineen pystyy ottamaan huomioon laajemmin äänestäjien tahtoa, mutta äänestäjät eivät kuitenkaan tiedä samalla varmuudella, millaiselle hallituspolitiikalle he ovat tukensa antaneet. Blokkihallituksen muodostaminen voi olla yksinkertaisempaa kuin monipuoluehallituksen kokoaminen. Blokkien vaalikampanjan aikana antamien sitoumusten noudattaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, ja äänestäjät saattavat tuntea itsensä petetyiksi, etenkin jos kannatus jakaantuu tasaisemmin puolueiden kesken ja hallitus joutuu tukeutumaan blokkiin kuulumattoman puolueen tukeen (vähemmistöhallitus).

Kiitettävässä vastauksessa tarkastelua laajennetaan. Kokelas voi esimerkiksi pohtia, miten hallituksen muodostamisen tavat vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen. On myös mahdollista käsitellä blokkihallituksen muodostamisen mahdollisuuksia perinteisten poliittisten jakolinjojen hämärtyessä ja poliittisen kentän pirstaloituessa.