VI Suomen ja Euroopan turvallisuus

Kansainvälinen konferenssi

Tilanne

Vuonna 2025 kansainvälinen yhteisö on kriittisessä tilanteessa.

  • Venäjän ja Ukrainan välinen sota jatkuu.

  • Yhdysvallat on vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta ja WHO:sta.

  • Afrikan sarvessa ja Sahelissa väkivaltaiset liikkeet lisääntyvät.

  • Kiina laajentaa vaikutusvaltaansa Uuden silkkitien kautta.

  • EU, Nato ja YK yrittävät ylläpitää maailmanjärjestystä, mutta resurssit ja näkemykset jakavat osapuolia.

YK kutsuu koolle erityisfoorumin, jossa on mukana eri alueiden ja järjestöjen edustajia.
Tavoitteena on löytää yhteinen julkilausuma maailman vakauden ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi.

Tavoite

Oppilaiden tulee yhteistyössä (tai neuvottelun ja väittelyn kautta) laatia yhteinen päätöslauselma siitä, miten kansainvälistä yhteistyötä voidaan vahvistaa:

  • turvallisuuden,

  • ilmastonmuutoksen torjunnan,

  • ihmisoikeuksien,

  • ja taloudellisen vakauden aloilla

🇪🇺 Euroopan unioni

  • Tavoitteet: Vahvistaa kansainvälistä oikeusjärjestystä ja yhteistyötä YK:n kautta. Painottaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

  • Haasteet: Riippuvuus Yhdysvalloista ja Naton tuesta, sisäiset erimielisyydet jäsenmaiden välillä.

  • Neuvottelulinja: EU haluaa toimia välittäjänä Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välillä, mutta edellyttää, että kansainvälisiä sopimuksia kunnioitetaan.


🇺🇸 Yhdysvallat (Donald Trumpin hallinto)

  • Tavoitteet: Turvata amerikkalaiset edut ja vähentää riippuvuutta kansainvälisistä järjestöistä. Vaatii Eurooppaa ottamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.

  • Haasteet: Kritiikki kansainvälisen yhteistyön heikentämisestä ja ilmastosopimuksesta vetäytymisestä.

  • Neuvottelulinja: Yhdysvallat kannattaa vapaakauppaa, mutta vain jos se hyödyttää amerikkalaisia yrityksiä. Epäilee YK:n tehokkuutta ja vastustaa uutta kansainvälistä sääntelyä.


🇷🇺 Venäjä

  • Tavoitteet: Palauttaa vaikutusvaltaansa erityisesti Itä-Euroopassa ja säilyttää suurvalta-asema. Vastustaa Naton laajentumista.

  • Haasteet: Kansainväliset pakotteet, talouden ongelmat, kasvava eristäytyminen.

  • Neuvottelulinja: Venäjä esittää olevansa vakautta hakeva toimija ja vaatii "moninapaista" maailmanjärjestystä, jossa länsimaiden vaikutus ei ole hallitseva.


🇨🇳 Kiina

  • Tavoitteet: Laajentaa taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaansa Uuden silkkitien avulla. Saada EU ja Afrikan maat mukaan taloudelliseen yhteistyöhön.

  • Haasteet: Ihmisoikeusloukkauksista saatu kritiikki ja epäluottamus länsimaissa.

  • Neuvottelulinja: Korostaa talouskasvua ja vakauden merkitystä, mutta välttelee sitoutumasta demokraattisiin tai ihmisoikeuksiin liittyviin ehtoihin.


🇹🇷 Turkki

  • Tavoitteet: Saada tunnustusta alueellisena suurvaltana ja säilyttää roolinsa Naton jäsenenä. Hakee hyötyjä sekä lännen että idän suunnasta.

  • Haasteet: Heikentyneet suhteet EU:hun, sisäiset ihmisoikeusongelmat ja demokratian rapautuminen.

  • Neuvottelulinja: Korostaa turvallisuutta ja maahanmuuttokysymyksiä. Painottaa, että vakaus Lähi-idässä on Euroopan etu.


🌍 Afrikan unioni

  • Tavoitteet: Parantaa Afrikan maiden elinoloja, vähentää siirtolaisuutta ja vahvistaa yhteistyötä EU:n kanssa.

  • Haasteet: Köyhyys, ilmastonmuutos ja alueelliset konfliktit.

  • Neuvottelulinja: Vaatii EU:lta ja Kiinalta tasavertaista yhteistyötä ja investointeja, ei vain luonnonvarojen hyväksikäyttöä.


🇺🇳 Yhdistyneet kansakunnat (puheenjohtaja)

  • Tavoitteet: Edistää yhteistyötä ja kompromissia. Hakea yhteistä ratkaisua maailman vakauden ja ilmaston turvaamiseksi.

  • Rooli: Johtaa keskustelua, varmistaa kaikkien äänen kuuluminen ja lopuksi kirjaa päätöslauselman luonnoksen osallistujien ehdotuksista.



 

KPL 17: Väittämiä EU:n turvallisuuspolitiikasta/Arvioi väittämiä

Taitotehtävä: Arvioi väittämiä EU:n turvallisuuspolitiikasta

Tehtävässä harjoiteltavat taidot:
● tiedonhankinta
● tiedon soveltaminen
● ongelmanratkaisu

Ovatko väittämät oikein vai väärin? Osaan väittämistä voi vastata oppikirjan luvun 17 perusteella, osaan on etsittävä tietoa muualta.
a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.
b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.
c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat.
d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa.
e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.
f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.
g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.
h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.
i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.
j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita.

Palautukset

  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.