Suomen valtionsisäinen oikeusnormisto 20 p.

Kuvaile Suomen valtionsisäisen oikeusnormiston hierarkia.

• Hyvässä vastauksessa kokelas tuo esille, että Suomen oikeusjärjestykseen kuuluvat kaikki Suomessa noudatettavat oikeusnormit.
  Normit ovat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa, eivätkä alemman tason normit saa olla ristiriidassa ylemmän tason normien kanssa.
  Vastauksessa erotellaan toisistaan EU-lainsäädäntö, perustuslait ja eduskunnan niiden puitteissa säätämät lait, laissa annetun valtuutuksen perusteella annetut alemman asteiset säädökset, esimerkiksi valtioneuvoston asetukset ja ministeriöiden päätökset.
• Kiitettävässä vastauksessa tarkastelua laajennetaan käsittelemällä Euroopan unionin oikeuden (asetukset, määräykset ja direktiivit) ja kansainvälisten sopimusten (esim. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus) merkitystä ja asemaa suhteessa suomalaiseen oikeusjärjestykseen.
  Vastauksessa voidaan tarkastella myös yleisten oikeusperiaatteiden (maan tapa) ja oikeuskäytäntöjen eli tuomioistuinten ennakkopäätösten merkitystä lakien tulkinnassa.

Lainsäädäntöprosessi (20 p.)

Selitä lainsäätämisprosessin vaiheet, kun kyseessä ovat muut kuin perustuslakeina säädettävät lait.

Hyvässä vastauksessa esitellään lainsäädäntöprosessin keskeiset vaiheet lainavalmistelusta päätöksentekoon ja vahvistamiseen. Vastauksessa tuodaan esille esimerkiksi seuraavia asioita: Lakialoitteita voivat tehdä hallitus, kansanedustajat ja kansalaiset kansalaisaloitteen muodossa; pääasiallisesti hallitus on lakialoitteen alullepanija. Lainsäätämiseen liittyvän eduskuntakäsittelyn vaiheita ovat lähetekeskustelu, valiokuntatyöskentely, täysistuntokäsittelyt ja presidentin lainvahvistaminen.

Kiitettävässä vastauksessa tarkastelua laajennetaan ja syvennetään esittelemällä tarkemmin valiokuntien roolia ja valiokuntien hyväksymien tai muutosehdotuksilla varustamien lakiesitysten käsittelyä eduskunnassa (ensimmäinen käsittely, suuren valiokunnan rooli, toinen käsittely, presidentin lainvahvistaminen jne.). Vastauksessa esitellään myös kansalasialoitteen käsittelyä eduskunnassa sekä tarkastellaan kansalaisjärjestöjen ja yritysten roolia lakialoitteiden taustalla (lobbaus).

Millä edellytyksillä Suomen kansalainen on oikeuskelpoinen ja toimintakelpoinen (oikeustoimikelpoinen)? Kevät 2014.

Oikeuskelpoisella kansalaisella on lain suomia oikeuksia ja velvollisuuksia, esim. perustuslaissa säädetyt perusoikeudet.
Toimintakelpoisella kansalaisella on oikeus erilaisiin oikeustoimiin, esim. oikeus tehdä kauppoja.
Lainsäädäntö rajoittaa toimintakelpoisuutta muun muassa iän (esimerkiksi alaikäisyys) tai aseman (puuttuva toimivalta) perusteella. Perusoikeuksien ja toimintakelpoisuuden rajoittamisesta säädetään lailla.
Vajaavaltaiselle voidaan määrätä edunvalvoja, jonka luvan hän tarvitsee suurempiin oikeustoimiin.
Käsitteiden ero ymmärretään ja niitä valaistaan esimerkein.

Millaisista eri oikeusnormeista Suomen oikeusjärjestys muodostuu?
Suomen oikeusjärjestys muodostuu kirjoitetuista ja kirjoittamattomista normeista.
Kirjoitettuja normeja ovat perustuslaki, muut lait, asetukset ja Euroopan unionin antamat kirjalliset normit sekä Suomen hyväksymiin kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvät velvoitteet.
Tuomioistuimien päätöksistä muodostuva oikeuskäytäntö on osa oikeusjärjestystä.
Kirjoittamattomat normit muodostuvat tapaoikeudesta.