V Talouselämän häiriöt

Talouskasvu ja sen häiriöt

Avaa tiedosto
Tallenna omalla nimellä
Täydennä yksin/parin kanssa
Lähteet: kpl 18-20, peda.net kansio V
työskentelyaika: 30min
Tarkistetaan yhdessä lopputunnista

Talouskasvu ja ongelmat_inflaatiosuhdannevaihtelutyöttömyys_työskentely.docx

palautus Yh2.4

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

palautus Yh02.3

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä: tietoisku talousteemasta kpl 19-21

Visualisoi näyttäväksi esitykseksi (PPT) --> palauta PDF muodossa peda.net
Kerro: syyt, seuraukset ja ja tapahtuman vaiheet sekä määrittele keskeiset käsitteet. 
1. Finanssikriisi: kpl 19
2. Euroopan velkakriisi ja Kreikka: kpl 19
3. Koronakriisi: kpl 19
5. EU ja talouden kriisinhallinta: kpl 19
Talouden häiriöiden ehkäisy: käsite, miksi käytetään ja miten toimitaan?
6. Finanssipolitiikka: valtion rahakirstu tasoittaa suhdanteita ja "Leikata vai elvyttää" otsikot. (kpl 20)
7. Rahapolitiikka - korolla on väliä (kpl 20)
8. Tulopolitiikka vaikuttaa talouskasvuun (kpl 20)
9. Määrittele ja kerro tarkemmin seuraavista: klassinen liberalismi, keynesiläisyys, monetarismi, uusliberalismi. Miten teorioiden mukaisesti talouden häiriöitä ehkäistään? (kpl 21)

Palautukset

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Talouskasvu ja sen häiriöt: yhteenveto ja kertaus

Taloudessa keskeisenä tavoitteena on talouskasvu (kpl 1)
  • talous perustuu tarpeiden tyydyttämiseen (Maslowin tarvehierarkia)
  • hyödykkeet (aineellinen - aineeton, lopputuote - välituote, kulutushyödyke - tuotantohyödyke jne)
  • tuotannontekijät: raaka-aineet, työvoima, pääoma (reaali, finanssi) -> yrittäjän osaaminen -> hyödyke
  • niukkuus
Talouskasvua mitataan BKT:lla (ks. kpl 5).
  • talouskasvu perustuu pääosin jatkuvaan tuottavuuden kasvuun
  • tuotannon määrä + tuotannon laatu -> aiempaa niukemmilla resursseilla pystytään tuottamaan enemmän -> esim. lopputuotteen jalostusarvon nouseminen eli myydään aiempaa kalliimpia erikoistuotteita tai kappalemäärän nouseminen (myydään aiempaa enemmän).
  • panos-tuotos -suhde muuttuu paremmaksi => tuottavuus kasvaa
  • keinoja kasvattaa työn tuottavuutta: esim. koneet, automaatio, motivointi, tulospalkkaus, työn organisointi uudelleen.
Talouskasvun edut: (talouskasvu kpl 2 + kansantalouden kiertokulku kpl 4)

  • kotitaloudet: elintaso, työllisyys, ostovoima
  • yritykset: tuotteiden kysyntä -> tuotantokyky, investoinnit, työllistäminen, tuotekehitys, liikevoitto. 
  • julkinen sektori: verotulot nousevat, tulonsiirrot laskevat, tarve ottaa lisävelkaa vähenee; hyvinvointiyhteiskuntaan on varaa; kestävyysvaje pienenee

Talouskasvun keskeisimpinä esteinä nähdään
  • suhdannevaihtelu (kpl 16)
  • inflaatio (kpl 17)
  • työttömyys (kpl 18)
Kansantaloudessa eri toimijat pyrkivät talouskasvun edistämiseen (kpl 20)

  • Finanssi- eli budjettipolitiikka: valtio  (nousukaudella valtio vähentää menojaan, laskukaudella lisää)

    • 1. Verotuksen säätely,
    • 2. Julkinen kulutus ja investoinnit,
    • 3. Tulonsiirrot 
    • 4. Velka
  • Rahapolitiikka: keskuspankki->EKP

    1. korko -> EKP:n ohjauskorko, EKP:n neuvosto päättää -> nousukaudella nostetaan (kiristetään), laskukaudella lasketaan (kevennetään)---> Suomen Pankki lainaa Suomessa toimiville pankeille lainaa ohjauskorolla -> vaikuttaa tätä kautta pankkien myöntämien lainojen korkoihin -> yritysten investoinnit, yksityinen kulutus
    2. arvopaperikauppa -> EKP tekee rajoitetusti
    3. valuuttakurssipolitiikka -> EKP ei tee
  • Tulopolitiikka: työmarkkinajärjestöt (työntekijät, työnantajat)

      • TES ja VES -sopimukset, neuvottelupolitiikka työmarkkinoilla
      • palkat ja työehdot
Käytännössä valtion tulee laskukaudella pohtia: leikataanko vai elvytetäänkö (eli lisätäänkö valtion kulutusta)( HUOM! huoltotase kpl 5) 
  • tulonsiirtojen ja palvelujen leikkaukset vähentävät kokonaiskysyntää ja voivat syventää taantumaa -> yritysten ongelmat -> työttömyyden kasvu -> liialliset leikkaukset voivat näivettää kansantalouden
  • leikkausten vaihtoehtona on elvyttäminen eli velan ottaminen ja investoinnit-> pumpataan rahaa talouteen vaikka velkaa lisäämällä -> piristää talouskasvua > työttömyys supistuu, valtion verotulot kasvata ja tulonsiirtojen tarve pienenee. -> hintana velan kasvu ja korkokulujen nousu.
  • laskukaudella valtio voi keventää verotusta (laskea tulojaan) --> hankalaa, samalla kulut kasvavat
  • vasemmisto on vastustanut leikkauksia, suosinut elvytystä ja julkisen sektorin kasvua
  • oikesto vastustaa verojen korotuksia ja velan lisäämistä, kannattaa leikkauksia julkiseen sektoriin.
  • keinoja myös: rakenteelliset uudistukset -> esim. työttömyysturva, asumistuet.
Talousteoriat talouden säätelyyn (kpl 21):

  • keynesiläinen -> elvyttäminen -> valtion budjettipolitiikka talouden ohjauksessa keskeistä (ongelmana työttömyys, suhdannevaihtelu)
  • monetarismi -> rahapolitiikka -> ohjauskorko ja keskuspankki keskeisiä toimijoita talouden ohjauksessa (ongelmana inflaatio)
  • uusliberalismi -> markkinaehtoinen toiminta -> valtio puuttuu markkinoihin mahdollisimman vähän -> markkinaohjaus (ongelmana valtion puuttuminen)
Suomi on puitetalous, jossa markkintaloutta rajoitetaan
  • elinkeinovapaus, hintamekanismi, globalisaatio, vapaakauppa ja kaupan esteiden purkaminen esim. tullirajat, tuotantostandardit, yritysten välinen kilpailu.
  • lainsäädännön puitteet rajoittavat vapaata markkinataloutta
  • kilpailu alentaa hintoja, tarjoaa vaihtoehtoja, parantaa laatua.
  • hintamekanismi: hinta vaikuttaa tuotteen kysyntään, yritykset joutuvat pohtimaan tuotannontekijäpäätöksissään kuluttajan valmiutta ostaa tuote (hinta - laatu - tuotantoprosessi - eettisyys - ympäristö). Eri toimialat ovat erilaisia esim. maatalousyritykset ovat "hinnan ottajia" -> sesonki vaikuttaa vahvasti saatavaan hintaan. Kulutushyödykkeitä valmistavat yritykset voivat nopeasti muuttaa tuotantomääriään, rakennusalan yrityksillä prosessit ovat hitaampia.
  • hintamekanismi ohjaa yritysten toimintaa -> kannattamattomat yritykset poistuvat markkinoilta
  • kauppa tapahtuu markkinoilla: kuluttajamarkkinat eli hyödykemarkkinat, tuotannontekijämarkkinat, rahoitusmarkkinat jne.
  • yrityksen hintapäätökseen vaikuttavat: tuotannontekijäkulut (palkat, energia, raaka-aineet), kuljetuskulut, verot ja viranomaismaksut + yrityksen voitto.
  • kuluttajan kautta hintaan vaikuttavat: ostajan tulotaso ja mieltymykset, markkinatilanne esim. korvaavat tuotteet ja toisiaan täydentävät tuotteet; brändi ja mainonta.
  • KKV + EU:n kilpailulainsäädäntö
Vapaata kilpailua estävät (kpl 7)
  • oligopoli
  • monopoli ja luonnollinen monopoli sekä patenttioikeus
  • monopolistinen kilpailu
  • kartelli
Talouskasvun ja vapaan markkintatalouden ytimessä ovat yritykset (kpl 8)
  • yritykset ovat yksityisomistuksessa (pääosin) - tuotantosektori
  • yrittämiseen liittyvä riski on omistajien vastuulla
  • yrittäjä organisoi tuotantoa
  • elinkeinovapaus -> muutamia luvanvaraisia toimialoja
  • voitto
  • suuryritykset: skaalaetu, liikevoitto, työllistävyys, talous vahvaa, globaalikauppa, tuotantokustannukset pienemmät, massatuotanto-massatuotteet, alihankintaketjujen yläpäässä, näkyvyys mediassa, brändäys, maksuvalmius, vakavaraisuus, kannattavuus, työntekijöiden erikoistuminen, investointikyky. 
  • pienyritys: erikoistuminen tuotannossa, yksilöllisyys tuotteissa, läheiset asiakaskontaktit, päätöksenteko nopeaa ja ketterää, usein riippuvaisia isosta yrityksestä ja toimivat ison yrityksen alihankkijoina.
Talouskasvun ytimessä ulkomaankauppa ja suuryritykset:
  • merkittävät toimialat: kone- ja kulkuneuvoteollisuus, kemianteollisuus, metallit ja metallituotteet, metsäteollisuuden tuotteet, sähkö- ja elektroniikkateollisuus
  • puuttuu: kuluttajatuotteet, elintarvikesektori myös pieni
  • tavaratuonti: merkittävä osa tuonnista kytkeytyy vientisektorin yritysten tuotantoon esim. teollisuuden tuotantotarvikkeet, polttoaineet, investointitavarat, kuljetusvälineet.
  • tavaratuonnista 10% on kulutustavaroita ja 6% elintarvikkeita ja juomia
  • keskeiset kumppanit: Saksa, Ruotsi, Venäjä, Kiina, Alankomaat, Usa
  • ulkomaankauppaa mitataan taseilla: vaihtotase (kauppatase, palvelujen tase, tulonsiirtojen tase)
Talouskasvu mahdollistaa julkisen sektorin toiminnan (kpl 10-12)
  • valtion tulot ja menot sekä taloushaasteet esim. velka, kestävyysvaje
  • kuntien tulot ja menot sekä taloushaasteet esim. väestön ikääntyminen ja muuttoliike
  • verotus: progressiivinen - tasavero, eri verolajit (välittömät - välilliset),
  • harmaa talous
Rahoitussektori on olennainen markkinataloudessa ja talouskasvussa (kpl 13-15)
  • pankit: rahan tehtävät, pankkien tehtävät, keskuspankin tehtävät, miten saa lainaa, erilaiset korot.
  • sijoittaminen: erilaiset sijoituskohteet ja niiden arviointi (taulukko), kotitalouksien rahoitusvarat taulukko
  • valuutat: kelluvat - kiinteät, valuutan arvon muutoksen vaikutukset (kotitalous, yritys, kansantalous)


Tietoiskut:
Forum+YH2+Luku+16+Tietoisku (1).pdf Suhdannevaihtelu kpl 16
Forum+YH2+Luku+17+Tietoisku (1).pdf Inflaatio ja deflaatio kpl 17
Forum+YH2+Luku+18+Tietoisku (1).pdf Työttömyys kpl 18

Videot:
Näin toimii talous - inflaatio
Näin toimii talous - deflaatio

Vapaaehtoiset lisävideot työttömyydestä:
Työ, työttömyys ja työvoimapula
Maahanmuutajien työllistyminen rakennustyömailla/triplet

TALOUSELÄMÄN HÄIRIÖT JA NIIDEN KORJAAMINEN.

"Missä on tahtoa, siinä on tie." - Suomalainen sananlasku.
 "Oikeastaan tiedämme vain silloin, kun tiedämme vähän - tietämisen mukana kasvaa epäilys." - J.W. von Goethe

Käsitteitä: suhdannevaihtelu, kotimainen kysyntä, vientikysyntä, kokonaiskysyntä, kerroinvaikutus, talouden positiivinen kierre, finanssikriisi, finanssipolitiikka, rahapolitiikka, valuuttakurssipolitiikka, tulopolitiikka, kysyntäinflaatio, kustannusinflaatio, odotusinflaatio, monetaarinen inflaatio, hyperinflaatio, deflaatio, lomautus, työttömyysaste, työikäinen, suhdannetyöttömyys, rakennetyöttömyys, kausityöttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, kitkatyöttömyys, piilotyöttömyys, työllisyysaste, työttömyysaste, huoltosuhde, yt-neuvottelut, reaaliansiot, kolmikantayhteistyö, taloudellinen liberalismi, keynesiläisyys, monetarismi, uusliberalismi, kannustinloukku. (4x75min)

s.121-149

Kysymyksiä teemasta:

    1. Suhdannevaihtelun vaiheet ja syyt? Miten torjutaan talouspoliittisin keinoin?
    2. Inflaation syyt, lajit, seuraukset ja torjunta? Mikä Sinun mielestäsi on toimivin tapa reagoida hintojen nousuun?
    3. Deflaatio – miksi se on talouden mörkö?
    4. Työttömyyden lajit (syyt), työttömyyden ongelmat kansantaloudelle (yksilö, julkistalous) ja miten työttömyyttä yritetään torjua? Miten Sinun mielestäsi työttömyyttä torjutaan tehokkaimmin?
    5. Perustele ja vertaile 1990-luvun alun lamaa ja 2008 alkanutta. Syitä? Mitkä tekijät nostivat Suomen lamasta 1990-luvulla? Entä 2008? Mitä on yritetty tehdä Suomessa, Euroopassa ja globaalisti? Arvioi, miltä osin on onnistuttu, miltä osin ei? Miten lamakaudet ovat vaikuttaneet kansantalouden eri sektoreihin (=kotitaloudet, yritykset, rahoitussektori ja julkinen talous)? Mitä Sinun mielestäsi pitäisi tehdä?
    6. Mitä ovat talouspoliittiset toimet? Mitkä ovat mielestäsi tehokkaimmat?
    7. Talouspolitiikkaa ohjaavat teoriat. Määrittele: klassinen talousliberalismi, keynesiläisyys, monetarismi ja uusliberalismi (mitkä seikat ovat taloudessa ongelmia ja miten niitä pyrittän ratkomaan eri teorioiden mukaan)? Mikä teoria Sinusta on toimivin?