Talouden häiriöt yhteenveto + tehtävä

Taloudessa keskeisenä tavoitteena on talouskasvu (kpl 1)
  • talous perustuu tarpeiden tyydyttämiseen (Maslowin tarvehierarkia)
  • hyödykkeet (aineellinen - aineeton, lopputuote - välituote, kulutushyödyke - tuotantohyödyke jne)
  • tuotannontekijät: raaka-aineet, työvoima, pääoma (reaali, finanssi) -> yrittäjän osaaminen -> hyödyke
  • niukkuus
Talouskasvua mitataan BKT:lla (ks. kpl 5).
  • talouskasvu perustuu pääosin jatkuvaan tuottavuuden kasvuun
  • tuotannon määrä + tuotannon laatu -> aiempaa niukemmilla resursseilla pystytään tuottamaan enemmän -> esim. lopputuotteen jalostusarvon nouseminen eli myydään aiempaa kalliimpia erikoistuotteita tai kappalemäärän nouseminen (myydään aiempaa enemmän).
  • panos-tuotos -suhde muuttuu paremmaksi => tuottavuus kasvaa
  • keinoja kasvattaa työn tuottavuutta: esim. koneet, automaatio, motivointi, tulospalkkaus, työn organisointi uudelleen.
Talouskasvun edut: (talouskasvu kpl 2 + kansantalouden kiertokulku kpl 4)

  • kotitaloudet: elintaso, työllisyys, ostovoima
  • yritykset: tuotteiden kysyntä -> tuotantokyky, investoinnit, työllistäminen, tuotekehitys, liikevoitto. 
  • julkinen sektori: verotulot nousevat, tulonsiirrot laskevat, tarve ottaa lisävelkaa vähenee; hyvinvointiyhteiskuntaan on varaa; kestävyysvaje pienenee


Talouskasvun keskeisimpinä esteinä nähdään
  • suhdannevaihtelu (kpl 16)
  • inflaatio (kpl 17)
  • työttömyys (kpl 18)

Kansantaloudessa eri toimijat pyrkivät talouskasvun edistämiseen (kpl 20)
  1. valtio -> budjettipolitiikka (nousukaudella valtio vähentää menojaan, laskukaudella lisää)
      • 1. Verotuksen säätely,
      • 2. Julkinen kulutus ja investoinnit,
      • 3. Tulonsiirrot 
      • 4. Velka
  2.  keskuspankki->EKP
      • korko -> EKP:n ohjauskorko, EKP:n neuvosto päättää -> nousukaudella nostetaan (kiristetään), laskukaudella lasketaan (kevennetään)---> Suomen Pankki lainaa Suomessa toimiville pankeille lainaa ohjauskorolla -> vaikuttaa tätä kautta pankkien myöntämien lainojen korkoihin -> yritysten investoinnit, yksityinen kulutus
      • arvopaperikauppa -> EKP tekee rajoitetusti
      • valuuttakurssipolitiikka -> EKP ei tee
  3. tulopolitiikka
      • TES ja VES -sopimukset, neuvottelupolitiikka työmarkkinoilla

Käytännössä valtion tulee laskukaudella pohtia: leikataanko vai elvytetäänkö (eli lisätäänkö valtion kulutusta)( HUOM! huoltotase kpl 5) 
  • leikkaukset vähentävät kokonaiskysyntää ja voivat syventää taantumaa -> yritysten ongelmat -> työttömyyden kasvu -> liialliset leikkaukset voivat näivettää kansantalouden
  • leikkausten vaihtoehtona on elvyttäminen -> pumpataan rahaa talouteen vaikka velkaa lisäämällä -> piristää talouskasvua > työttömyys supistuu, valtion verotulot kasvata ja tulonsiirtojen tarve pienenee. -> hintana velan kasvu ja korkokulujen nousu.
  • vasemmisto on vastustanut leikkauksia ja oikesto verojen korotuksia ja velan lisäämistä.
  • keinoja myös: rakenteelliset uudistukset -> esim. työttömyysturva, asumistuet.

Talousteoriat talouden säätelyyn (kpl 21):

  • keynesiläinen -> elvyttäminen -> valtion budjettipolitiikka talouden ohjauksessa keskeistä (ongelmana työttömyys, suhdannevaihtelu)
  • monetarismi -> rahapolitiikka -> ohjauskorko ja keskuspankki keskeisiä toimijoita talouden ohjauksessa (ongelmana inflaatio)
  • uusliberalismi -> markkinaehtoinen toiminta -> valtio puuttuu markkinoihin mahdollisimman vähän -> markkinaohjaus (ongelmana valtion puuttuminen)

Suomi on puitetalous, jossa markkintaloutta rajoitetaan
  • elinkeinovapaus, hintamekanismi, globalisaatio, vapaakauppa ja kaupan esteiden purkaminen esim. tullirajat, tuotantostandardit, yritysten välinen kilpailu.
  • lainsäädännön puitteet rajoittavat vapaata markkinataloutta
  • kilpailu alentaa hintoja, tarjoaa vaihtoehtoja, parantaa laatua.
  • hintamekanismi: hinta vaikuttaa tuotteen kysyntään, yritykset joutuvat pohtimaan tuotannontekijäpäätöksissään kuluttajan valmiutta ostaa tuote (hinta - laatu - tuotantoprosessi - eettisyys - ympäristö). Eri toimialat ovat erilaisia esim. maatalousyritykset ovat "hinnan ottajia" -> sesonki vaikuttaa vahvasti saatavaan hintaan. Kulutushyödykkeitä valmistavat yritykset voivat nopeasti muuttaa tuotantomääriään, rakennusalan yrityksillä prosessit ovat hitaampia.
  • hintamekanismi ohjaa yritysten toimintaa -> kannattamattomat yritykset poistuvat markkinoilta
  • kauppa tapahtuu markkinoilla: kuluttajamarkkinat eli hyödykemarkkinat, tuotannontekijämarkkinat, rahoitusmarkkinat jne.
  • yrityksen hintapäätökseen vaikuttavat: tuotannontekijäkulut (palkat, energia, raaka-aineet), kuljetuskulut, verot ja viranomaismaksut + yrityksen voitto.
  • kuluttajan kautta hintaan vaikuttavat: ostajan tulotaso ja mieltymykset, markkinatilanne esim. korvaavat tuotteet ja toisiaan täydentävät tuotteet; brändi ja mainonta.
  • KKV + EU:n kilpailulainsäädäntö
Vapaata kilpailua estävät (kpl 7)
  • oligopoli
  • monopoli ja luonnollinen monopoli sekä patenttioikeus
  • monopolistinen kilpailu
  • kartelli

Talouskasvun ja vapaan markkintatalouden ytimessä ovat yritykset (kpl 8)
  • yritykset ovat yksityisomistuksessa (pääosin) - tuotantosektori
  • yrittämiseen liittyvä riski on omistajien vastuulla
  • yrittäjä organisoi tuotantoa
  • elinkeinovapaus -> muutamia luvanvaraisia toimialoja
  • voitto
  • suuryritykset: skaalaetu, liikevoitto, työllistävyys, talous vahvaa, globaalikauppa, tuotantokustannukset pienemmät, massatuotanto-massatuotteet, alihankintaketjujen yläpäässä, näkyvyys mediassa, brändäys, maksuvalmius, vakavaraisuus, kannattavuus, työntekijöiden erikoistuminen, investointikyky. 
  • pienyritys: erikoistuminen tuotannossa, yksilöllisyys tuotteissa, läheiset asiakaskontaktit, päätöksenteko nopeaa ja ketterää, usein riippuvaisia isosta yrityksestä ja toimivat ison yrityksen alihankkijoina.

Talouskasvun ytimessä ulkomaankauppa ja suuryritykset:
  • merkittävät toimialat: kone- ja kulkuneuvoteollisuus, kemianteollisuus, metallit ja metallituotteet, metsäteollisuuden tuotteet, sähkö- ja elektroniikkateollisuus
  • puuttuu: kuluttajatuotteet, elintarvikesektori myös pieni
  • tavaratuonti: merkittävä osa tuonnista kytkeytyy vientisektorin yritysten tuotantoon esim. teollisuuden tuotantotarvikkeet, polttoaineet, investointitavarat, kuljetusvälineet.
  • tavaratuonnista 10% on kulutustavaroita ja 6% elintarvikkeita ja juomia
  • keskeiset kumppanit: Saksa, Ruotsi, Venäjä, Kiina, Alankomaat, Usa
  • ulkomaankauppaa mitataan taseilla: vaihtotase (kauppatase, palvelujen tase, tulonsiirtojen tase)

Talouskasvu mahdollistaa julkisen sektorin toiminnan (kpl 10-12)
  • valtion tulot ja menot sekä taloushaasteet esim. velka, kestävyysvaje
  • kuntien tulot ja menot sekä taloushaasteet esim. väestön ikääntyminen ja muuttoliike
  • verotus: progressiivinen - tasavero, eri verolajit (välittömät - välilliset),
  • harmaa talous

Rahoitussektori on olennainen markkinataloudessa ja talouskasvussa (kpl 13-15)
  • pankit: rahan tehtävät, pankkien tehtävät, keskuspankin tehtävät, miten saa lainaa, erilaiset korot.
  • sijoittaminen: erilaiset sijoituskohteet ja niiden arviointi (taulukko), kotitalouksien rahoitusvarat taulukko
  • valuutat: kelluvat - kiinteät, valuutan arvon muutoksen vaikutukset (kotitalous, yritys, kansantalous)


Tehtävä:

Käy läpi tietoiskut ja käytä lähteenäsi oppimateriaalin kappaleita 16-18 -> täytä taulukko sähköisessä muodossa.

Tietoiskut:
Forum+YH2+Luku+16+Tietoisku (1).pdf Suhdannevaihtelu kpl 16
Forum+YH2+Luku+17+Tietoisku (1).pdf Inflaatio ja deflaatio kpl 17
Forum+YH2+Luku+18+Tietoisku (1).pdf Työttömyys kpl 18

Videot:
Näin toimii talous - inflaatio
Näin toimii talous - deflaatio

Vapaaehtoiset lisäviedeot työttömyydestä:
Työ, työttömyys ja työvoimapula
Maahanmuutajien työllistyminen rakennustyömailla/triplet

Tehtävä taulukko -> tee oheisen kuvan mukaiset muistiinpanot