III Ääriliikkeet demokratian uhkana
6. Itsenäisen Suomen alkutaival_2023.pdf
Linkit
Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg puolusti demokratiaa henkensä uhalla
Lauri Kristian Relander astuu virkaansa
Relander presidentiksi ja Ruotsin kuningasperheen vierailu
Svinhufvud puhuu Pohjoismaisesta yhteistyöstä
Kyösti Kallio presidentiksi
1917 lakkoliike muuttui minivallankumoukseksi toukokuussa
Kieltolakilauluja
Tarton rauhasta 90 vuotta YLE, 14.10.2010.
Tänään tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittiin rauhansopimus. Viron Tartossa tehty sopimus päätti vastasyntyneiden Suomen tasavallan ja Neuvosto-Venäjän välillä käydyt ns. heimosodat.
Suomen kuninkaan kruunu
Traumaattisen sisällissodan päätteeksi osa suomalaisista uskoi vahvasti, että vakaamman tulevaisuuden varmistamiseksi paras valtiomuoto olisi perustuslaillinen monarkia.
Vaikka täyttä yhteisymmärrystä ei koskaan saavutettu, valittiin Suomen kuninkaaksi lokakuussa 1918 Hessenin prinssi Friedrich Karl. Hänet nimitettiin tehtäväänsä suomalaistetulla hallitsijanimellä Fredrik Kaarle.
Maailmanpoliittinen tilanne eli nopeasti, eikä kuningas lopulta koskaan edes käynyt maassamme. Käytännön valmistelut ehdittiin kuitenkin käynnistää. Sata vuotta sitten tehtiin hankintoja huonekaluista ja arjen tarvekaluista aina kruunun piirustuksiin saakka.
Vaikka täyttä yhteisymmärrystä ei koskaan saavutettu, valittiin Suomen kuninkaaksi lokakuussa 1918 Hessenin prinssi Friedrich Karl. Hänet nimitettiin tehtäväänsä suomalaistetulla hallitsijanimellä Fredrik Kaarle.
Maailmanpoliittinen tilanne eli nopeasti, eikä kuningas lopulta koskaan edes käynyt maassamme. Käytännön valmistelut ehdittiin kuitenkin käynnistää. Sata vuotta sitten tehtiin hankintoja huonekaluista ja arjen tarvekaluista aina kruunun piirustuksiin saakka.
Suur-Suomi aate
Toista maailmansotaa edeltävän ajan Suur-Suomi-aatteesta on tehty uusi kirja. Tutkijoiden syynissä ovat muun muassa suomalaisten heimosotureiden pettymykset Karjalassa ja se, miten vahvasti aatteen kannatus riippui Saksan menestyksestä toisessa maailmansodassa.
Lotta Svärd ja suojeluskunnat
Lotta Svärd -järjestö ja suojeluskunnat toivat aikanaan suomalaiset perheinä mukaan maanpuolustustyöhön. Lauantaina Tampereella tarkastettavassa väitöstutkimuksessa järjestöjen toimintaa peilataan perheen kautta. Merkittävä osa tutkimusaineistosta on kerätty Jurvasta.
Heimosotien uho ja pettymys
Heimosotien uho ja pettymys, podcast,3 osaa.
Talonpoikaismarssi 1930
Fasismia mustassa autossa: Ståhlbergin kyyditys (50min)
Mäntsälän kapina, audio
Keväällä 1932 Suomen nuori demokratia oli vaarassa. Helmi-maaliskuun vaihteessa Lapuan liikkeen kannattajat ja Ohkolan työväentalolle Mäntsälään kerääntynyt kokousväki ottivat yhteen ja sitä kautta tilanne kärjistyi niin sanotuksi Mäntsälän kapinaksi. Mistä oikeastaan olikaan Mäntsälän tapahtumissa kysymys? Haastateltavina ovat työväentalojen sulkemisista väitellyt Tapio Huttula ja 20-30 luvun oikeistoradikalismia tutkinut Martti Ahti. Toimittajana Seppo Heikkinen.
Mäntsälän kapina kukistettiin radion avulla
Kun tilanne uhkasi riistäytyä käsistä, presidentti P. E. Svinhufvud piti keskiviikkoiltana 2.3.1932 kovasanaisen radiopuheen, jossa hän käski suojeluskuntalaisia ”viipymättä” palaamaan koteihinsa.
Mäntsälän kapinan muodollisena alkuna oli sosiaalidemokraattien lauantaina 27.2.1932 Ohkolan työväentalolla järjestämä puhetilaisuus.
Tilaisuuden pääpuhujaksi oli kutsuttu lapualaisten vihaama tohtori Mikko Erich. Lapuan liikkeen kannattajat olivat jo ennakkoon levittäneet paikkakunnalle seinälehtisiä, joissa julistettiin, ettei ”juutalaistohtori” puhu Mäntsälässä.
Kun puhetilaisuus alkoi, työväentalon piiritti noin 400 miehen aseistautunut joukko, joka vaati, että puhetilaisuus on keskeytettävä. Kun paikallinen nimismies ei tähän suostunut, piirittäjät avasivat tulen.
Artturi Vuorimaan pitämän puheen innoittamana miesjoukko päätti jäädä paikoilleen. Seuraavina päivinä kapinaliike laajeni muillekin paikkakunnille. Mäntsälän lisäksi kapinapesäkkeitä syntyi mm. Jyväskylään, Poriin, Seinäjoelle, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan.
Kapinaviikon aikana Mäntsälässä oli enimmillään koolla 500 - 600 miestä. Ratkaisevassa asemassa oli Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkö Matti Laurila, joka lailliselle valtiovallalle lojaalina kielsi Seinäjoelle kokoontuneita miehiä liittymästä Mäntsälän kapinallisiin.
Tilanne oli kuitenkin tukala. Kaikkiaan liikehdintään osallistui eri puolella Suomea noin 6000 miestä. Lapualaisten päävaatimuksena oli ”marxilaisuuden hävittäminen”, kaikkien työväentalojen sulkeminen ja maan hallituksen vaihtaminen lapualaismieliseen hallitukseen.
Radiolla oli kapinaviikon aikana keskeinen merkitys. Jo alkuviikosta levisi huhu, jonka mukaan kapinalliset ovat vallanneet Lahden radioaseman. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka suunnitelma radioaseman valtaamisesta oli olemassa ja iskujoukkokin oli jo nimetty.
Sen sijaan kapinalliset ottivat haltuunsa kokoomuslaisen Sisä-Suomi –lehden ja tekivät siitä kapinan ajaksi oman äänenkannattajansa. Lehden palstoilla julkaistiin kovasanainen julistus ”Suomen valkoiselle kansalle”, jota oli lehden mukaan ”harhautettu” sensuurin ja Yleisradion avulla.
Tasavallan presidentti, maan hallitus ja viranomaiset käyttivätkin näkyvästi ja tietoisesti Yleisradion mahtia kapinaliikkeen tukahduttamiseen. Kapinaviikon aikana Yleisradio tuki presidentin ja hallituksen toimia ja välitti viranomaisten julistukset ja vetoomukset valtiovallan toiveiden mukaisesti.
Ratkaiseva kapinan kukistamisessa oli Svinhufvudin keskiviikkoiltana 2.3. pitämä vaikuttava radiopuhe, jossa presidentti suojeluskuntavalaan vedoten käski miehiä laskemaan aseensa ja lähtemään kotiin. Ukko-Pekkana tunnettu presidentti saikin puheen vuoksi lapualaisilta uuden haukkumanimen – Akka-Pekka.
Presidentin radiopuhetta kuunteli arviolta 200 000 suomalaista. Puheen seurauksena Mäntsälään ja muille paikkakunnille kokoontuneet joukot alkoivat hiljalleen hajaantua.
Mäntsälän kapinan muodollisena alkuna oli sosiaalidemokraattien lauantaina 27.2.1932 Ohkolan työväentalolla järjestämä puhetilaisuus.
Tilaisuuden pääpuhujaksi oli kutsuttu lapualaisten vihaama tohtori Mikko Erich. Lapuan liikkeen kannattajat olivat jo ennakkoon levittäneet paikkakunnalle seinälehtisiä, joissa julistettiin, ettei ”juutalaistohtori” puhu Mäntsälässä.
Kun puhetilaisuus alkoi, työväentalon piiritti noin 400 miehen aseistautunut joukko, joka vaati, että puhetilaisuus on keskeytettävä. Kun paikallinen nimismies ei tähän suostunut, piirittäjät avasivat tulen.
Artturi Vuorimaan pitämän puheen innoittamana miesjoukko päätti jäädä paikoilleen. Seuraavina päivinä kapinaliike laajeni muillekin paikkakunnille. Mäntsälän lisäksi kapinapesäkkeitä syntyi mm. Jyväskylään, Poriin, Seinäjoelle, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan.
Kapinaviikon aikana Mäntsälässä oli enimmillään koolla 500 - 600 miestä. Ratkaisevassa asemassa oli Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkö Matti Laurila, joka lailliselle valtiovallalle lojaalina kielsi Seinäjoelle kokoontuneita miehiä liittymästä Mäntsälän kapinallisiin.
Tilanne oli kuitenkin tukala. Kaikkiaan liikehdintään osallistui eri puolella Suomea noin 6000 miestä. Lapualaisten päävaatimuksena oli ”marxilaisuuden hävittäminen”, kaikkien työväentalojen sulkeminen ja maan hallituksen vaihtaminen lapualaismieliseen hallitukseen.
Radiolla oli kapinaviikon aikana keskeinen merkitys. Jo alkuviikosta levisi huhu, jonka mukaan kapinalliset ovat vallanneet Lahden radioaseman. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka suunnitelma radioaseman valtaamisesta oli olemassa ja iskujoukkokin oli jo nimetty.
Sen sijaan kapinalliset ottivat haltuunsa kokoomuslaisen Sisä-Suomi –lehden ja tekivät siitä kapinan ajaksi oman äänenkannattajansa. Lehden palstoilla julkaistiin kovasanainen julistus ”Suomen valkoiselle kansalle”, jota oli lehden mukaan ”harhautettu” sensuurin ja Yleisradion avulla.
Tasavallan presidentti, maan hallitus ja viranomaiset käyttivätkin näkyvästi ja tietoisesti Yleisradion mahtia kapinaliikkeen tukahduttamiseen. Kapinaviikon aikana Yleisradio tuki presidentin ja hallituksen toimia ja välitti viranomaisten julistukset ja vetoomukset valtiovallan toiveiden mukaisesti.
Ratkaiseva kapinan kukistamisessa oli Svinhufvudin keskiviikkoiltana 2.3. pitämä vaikuttava radiopuhe, jossa presidentti suojeluskuntavalaan vedoten käski miehiä laskemaan aseensa ja lähtemään kotiin. Ukko-Pekkana tunnettu presidentti saikin puheen vuoksi lapualaisilta uuden haukkumanimen – Akka-Pekka.
Presidentin radiopuhetta kuunteli arviolta 200 000 suomalaista. Puheen seurauksena Mäntsälään ja muille paikkakunnille kokoontuneet joukot alkoivat hiljalleen hajaantua.
Ahvenanmaa päätyi osaksi Suomea, podcast
Ruotsin vallan aikaa Ahvenanmaa kuului Turun linnalääniin. Ison- ja pikkuvihan aikaan Ahvenanmaa liki autioitui kun väki pakeni Ruotsiin turvaan Venäläisiä. Suomen sodan jälkeen Ahvenanmaa päätyi osaksi Venäjää ja sitä alettiin linnoittaa. Krimin sodan aikaan englantilaiset ja ranskalaiset joukot pommittivat Ahvenanmaata, kuten Oolannin sota laulussakin lauletaan.
Ruotsin ja Suomen välillä Ahvenanmaan omistuksesta oli kiistaa ensimmäisen maailmansodan loppumisen jälkeen ja asia vietiin Kansainliiton päätettäväksi. Ruotsi käytti painostuksessaan mm. manipuloituja karttoja. Suomi sai yllättävää tukea kaukaiselta saarivaltio Japanilta - mutta miksi?
Haastateltavina on valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka, joka on kirjoittanut kirjan Ahvenanmaasta Itämeren voimapolitiikan pelinappulana. Toisen näkökulman tuo valtiotieteen emeritusprofessori Jan Sundberg, joka on perehtynyt Ahvenanmaan itsehallintokysymyksiin.
Toimittajana on Seppo Heikkinen.
Liittyy ohjelmaan:
Totta vai tarua Ahvenanmaan geopoliittisesta historiasta – testaa tietosi!
Ruotsin ja Suomen välillä Ahvenanmaan omistuksesta oli kiistaa ensimmäisen maailmansodan loppumisen jälkeen ja asia vietiin Kansainliiton päätettäväksi. Ruotsi käytti painostuksessaan mm. manipuloituja karttoja. Suomi sai yllättävää tukea kaukaiselta saarivaltio Japanilta - mutta miksi?
Haastateltavina on valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka, joka on kirjoittanut kirjan Ahvenanmaasta Itämeren voimapolitiikan pelinappulana. Toisen näkökulman tuo valtiotieteen emeritusprofessori Jan Sundberg, joka on perehtynyt Ahvenanmaan itsehallintokysymyksiin.
Toimittajana on Seppo Heikkinen.
Liittyy ohjelmaan:
Totta vai tarua Ahvenanmaan geopoliittisesta historiasta – testaa tietosi!
Työväenurheiluseura ja vappu
Työväen Urheiluliitto perustettiin vuonna 1918, kun punaisten puolelle asettuneet seurat ja urheilijat ja seurat erotettiin Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitosta.
Työläisurheilu hajosi kahteen eri liittoon vuonna 1959 SVUL:n erikoisliittoihin liittyneiden seurojen perustettua Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton TUK:n. Yhdentyminen onnistui vasta seitsemän vuotta tämän ohjelman valmistumisen jälkeen.
Työläisurheilu hajosi kahteen eri liittoon vuonna 1959 SVUL:n erikoisliittoihin liittyneiden seurojen perustettua Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton TUK:n. Yhdentyminen onnistui vasta seitsemän vuotta tämän ohjelman valmistumisen jälkeen.
Puserolaki 1934
Poliittisten tunnusmerkkien käyttö julkisissa tilaisuuksissa kiellettiin Suomessa lailla 1934. Kouluissa aatteellista suuntaa ilmaisevien asujen käyttö oli kielletty jo aiemmin. Puserolaki poistui toisen maailmansodan jälkeen. Kouluissa kielto kumottiin 1968. Saman kevään Ajantasa-ohjelma kertaa puserolain voimaantulon ja esittelee muotinäytöksessä nyt kouluissakin sallittuja aikansa poliittisia asuja.