Yleiskielestä murteisiin
1)
1. a) Se on asiallista ja sitä käytetään virallisissa tilanteissa.
b) Esitelmissä, juhlapuheissa, televisio- ja radio-ohjelmissa.
c) Sitä käytetään kirjoittamaan asiakirjat, lait, tieteelliset tutkimukset, tietoteokset ja useammat lehtiartikkelit.
d) Että kaikki ymmärtävät tekstin samalla tavalla ja kirjoittajalta ei voi kysyä mitä mitäkin tarkoittaa.
e)
2. a) a,c,e,f
b) Pitää osata eri murteita .
c) Ne on suunnattu nuorille.
d) a. Spray maalaajien kummitäti. b. Amerikkalaisia kovia puhujia. c. 1980-luvun ABC. d. Hauskaa työtä. e. Ruisrock f. Neuvostoliitto alas.
b) Esitelmissä, juhlapuheissa, televisio- ja radio-ohjelmissa.
c) Sitä käytetään kirjoittamaan asiakirjat, lait, tieteelliset tutkimukset, tietoteokset ja useammat lehtiartikkelit.
d) Että kaikki ymmärtävät tekstin samalla tavalla ja kirjoittajalta ei voi kysyä mitä mitäkin tarkoittaa.
e)
2. a) a,c,e,f
b) Pitää osata eri murteita .
c) Ne on suunnattu nuorille.
d) a. Spray maalaajien kummitäti. b. Amerikkalaisia kovia puhujia. c. 1980-luvun ABC. d. Hauskaa työtä. e. Ruisrock f. Neuvostoliitto alas.
2)
a) Suomen asutushistoria on vaikuttanut siihen että meillä puhutaan erilaisia murteita.
b) Länsi- ja itämurteet. Niiden kahden välillä oli kuitenkin sen verran yhteistä että ne eivät kehittyneet erikieliksi.
c) Savolaismurteisiin.
d) Kaikkien murteiden välille on kehittynyt välimurteita.
e) Lausunta, puhe, ääntäminen ja taivutus.
b) Länsi- ja itämurteet. Niiden kahden välillä oli kuitenkin sen verran yhteistä että ne eivät kehittyneet erikieliksi.
c) Savolaismurteisiin.
d) Kaikkien murteiden välille on kehittynyt välimurteita.
e) Lausunta, puhe, ääntäminen ja taivutus.
3)
a) vasta
b) vene
c) lapaset
d) hiekka
e) kesä
f) ilta
g) huivi
b) vene
c) lapaset
d) hiekka
e) kesä
f) ilta
g) huivi
4)
1. Hämääismurteet
2. Peräpohjolan murteet
3. kaakkoismurteet
4. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murre.
5. Lounaismurteet
6. Savolaismurteet
7. Etelä-Pohjanmaan murteet.
2. Peräpohjolan murteet
3. kaakkoismurteet
4. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murre.
5. Lounaismurteet
6. Savolaismurteet
7. Etelä-Pohjanmaan murteet.
5)
a)
See pahus puhus lööperii= Hän valehtei
Mallak tämä tröijy mul ollenkas= Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
Niimpalkauhia!= Miten ikävää!
Kui sul o paat fölis?= Miksi sinulla on vene mukana?
b)
Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? =Mihin voin pysäköidä?
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo.= Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi.
Uotahan jonnin aekoo. =Hetkinen.
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! =Ole aloillasi!
c)
Mennähän äireen kans yhyres. =Menemme yhdessä äidin kanssa.
Son tuallaane mettäpöyröö. = Hän on vähän hölmö.
Viruta kätes verellä. = Pese kätesi vedellä.
Syä vaan parasta puurua= Syö toki puuroa padasta.
d)
Sie haastat järkevvii. = Puhut viisaita.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. = Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia.
Sie käyt käet taskus. = Pidät käsiä taskussa
Saeves' män siu piähän.= Pääsi kastui sateella.
See pahus puhus lööperii= Hän valehtei
Mallak tämä tröijy mul ollenkas= Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
Niimpalkauhia!= Miten ikävää!
Kui sul o paat fölis?= Miksi sinulla on vene mukana?
b)
Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? =Mihin voin pysäköidä?
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo.= Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi.
Uotahan jonnin aekoo. =Hetkinen.
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! =Ole aloillasi!
c)
Mennähän äireen kans yhyres. =Menemme yhdessä äidin kanssa.
Son tuallaane mettäpöyröö. = Hän on vähän hölmö.
Viruta kätes verellä. = Pese kätesi vedellä.
Syä vaan parasta puurua= Syö toki puuroa padasta.
d)
Sie haastat järkevvii. = Puhut viisaita.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. = Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia.
Sie käyt käet taskus. = Pidät käsiä taskussa
Saeves' män siu piähän.= Pääsi kastui sateella.
6)
a)
En tidä
b) En oikeastaan mitään.
c) En missään.
d) Kolutöissä ja esitelmissä.
e) En oikeastaan mitenkään.
En tidä
b) En oikeastaan mitään.
c) En missään.
d) Kolutöissä ja esitelmissä.
e) En oikeastaan mitenkään.