Sen latinankielinen nimi on Trifolium. Se kuuluu hernekasveihin. Sen lehdykät ovat usein nirha­laitaiset. Usein uskotaan, että neliapila tuo onnea. Apila kuuluu kenttäkerrokseen.

Hopeapajun latinan kielinen nimi on Salix alba. Hopeapajua kasvatetaan yleensä koristekasviksi. Sen lehdet ovat kapeat, molemmin puolin siniharmaan silkinkiiltävän karvan peitossa. Hopeapaju kuuluu puukerrokseen.

Sen latinankielinen nimi on Polytrichum juniperinum. Sitä kasvaa kuivilla paikoilla. Sen lehtien reunat ovat käänteiset ja lehtien yläpinta on kiiltävä. Kangaskarhunsammal kuuluu pohjakerrokseen.

Katajan latinan kielinen nimi on Junimperus communis. Katajan puuaines on sitkeää: se taipuu muttei katkea. Kataja kuuluu pensaskerrokseen.

Koiranputken latinan kielinen nimi on Anthriscus sylvestris.Kasvia tavataan typpipitoisilla mailla, yleensä koirien ulkoilutusalueiden tienvierillä ja viljelemättömillä pelloilla. Se kuuluu kenttäkerrokseen.

Rausduskoivun latinan kielinen nimi on Betula pendula. Koivun tunnistaa sen valkoisesta rungosta koivussa on ohuet pitkät oksat, joten se ei ole ihan paras kiipeily puu. Koivu kuuluu puukerrokseen.

Sen latinankielinen nimi on Kuehneromyces mutabilis. Koivunkantosieni kasvaa kimppuina koivun ja muiden lehtipuiden kannoilla kesäkuusta lokakuuhun koko Suomessa paljakka-alueita lukuun ottamatta. Joskus harvemmin se kasvaa havupuilla. Koivunkantosieni kuuluu pohjakerrokseen.

Kuusen latinan kielinen nimi on Picea abies. Kuuset ovat tunnettuja Joulupuita. Kuusen neulaset ovat ohuita, vahamaisia ja siististi riveissä oksalla, kun taas kataja pistää helpommin, koska sen neulaset ovat ”sekaisin” sen oksalla. Kuusi on yksi Suomen yleisimmistä puista. Kuusi kuuluu puukerrokseen.

Muita nimiä sille ovat ketunleipä, joskus myös revonrieska. Sen latinnakielinen nimi on Oxalis acetosella. Se on monivuotinen ruoho, joka kasvaa Suomessa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomen lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä. Käenkaali on syömäkelpoinen. Käenkaali kuuluu kenttäkerrokseen.

Lepän latinan kielinen nimi on Alnus incana. Vahingoittunut lepän pinta muuttuu punaiseksi ja haava näyttää verestävältä. Lepällä on aika pyöreähköt lehdet. Leppä kuuluu puukerrokseen.

Maitohorsman latinan kielinen nimi on Chamaenerion angustifolium. Maitohorsman lehdissä on runsaasti C-vitamiinia ja sitä käytetäänkin ruuaksi monin tavoin. Maitohorsma kuuluu kenttäkerrokseen.

Metsähaavan latinan kielinen nimi on Populus tremula. Tämä haapa on kuitenkin aika nuori, joten se kuuluu vasta pensaskerrokseen. Se on nopeakasvuinen puu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa.

Nokkosen latinankielinen nimi on Urtica dioica. Se on monivuotinen ruohokasvi. Sen lehtiä voidaan käyttää ruokana pinaatin tapaan. Nokkosen polttavuus johtuu lehdissä ja varressa kasvavista polttiaiskarvoista, joiden pinta murtuu kosketettaessa, ja sisältä ryöpsähtää polttavaa muurahaishapon kaltaista nestettä. Nokkonen kuuluu kenttäkerrokseen.

Ohdakkeen latinan kielinen nimi on Cirsium vulgare. Ohdakkeet ovat piikikkäitä kukkia. Ohdakkeita on tunnistettu n. 250 eri lajia. Ohdake kuuluu kenttäkerrokseen.

Piharatamon latinankielinen nimi on Plantago major. Se kuuluu ratamokasveihin ja on monivuotinen ruoho. Piharatamo on yleinen nurmikoiden rikkaruoho. Se tarvitsee paljon valoa. Piharatamo kuuluu kenttäkerrokseen.

Pihlajan latinankielinen nimi on Sorbus aucuparia. Pihlajat kuuluvat ruusukasvien heimoon. Pihlajan marjat ovat erinomaisia piirakka marjoja, mutta maistuvat epämiellyttävälle sellaisenaan. Pihlaja kuuluu puukerrokseen.

Puolukan latinankielinen nimi on Vaccinium vitis-idaea. Se kuuluu puolukoiden sukuun. Se on ainavihanta varpu. Puolukka kukkii touko-kesäkuussa ja punainen syötävä pohjusmarja on kypsä syyskuussa. Puolukka viihtyy parhaiten kuivien kangasmetsien puolukkatyypin metsissä. Se kuuluu kenttäkerrokseen. Puolukka maistuu hyvältä.

Vaahteran latinan kielinen nimi on Acer platanoides. Vaahteran mahlasta voidaan valmistaa vaahterasokeria ja -siirappia. Kanadan lipussa on vaahteran lehti. Vaahtera kuuluu puukerrokseen.

Vadelman latinankielinen nimi on Rubus idaeus. Muita nimiä vadelmalle ovat muun muassa vaarain, vaapukka tai vattu. Vadelma kuuluu kenttäkerrokseen.