ilves saalistaa väijymällä

susi saalistaa laumassa

ahma saa saalinsa väsymään juoksemalla

karhu nukkuu talviunta


KARHU


LISÄÄNTYMINEN
Sukukypsiksi karhut tulevat tavallisesti 3 - 5 vuoden iässä. Karhunaaras synnyttää yhdestä neljään pentua 2 - 4 vuoden välein. Uros- ja naaraskarhut elävät omilla elinalueillaan, eivätkä ne juuri tapaa muulloin kuin kiima-aikana. Kiima-aika on touko-heinäkuussa, jolloin uroksien välillä saattaa olla rajujakin taisteluja samasta naaraasta.

RAVINTO
Karhu on kaikkiruokainen. Sen ruokavalioon kuuluvat marjat, vilja, kalat, hyönteiset, linnut ja nisäkkäät. Karhulle kelpaavat kauriit sekä hirvet ja se syö myös haaskoja. Kuitenkin suurin osa, noin 70%, karhun ravinnosta on muuta kuin lihaa. Karhun jäljiltä voi löytää hajotetun muuurahaispesän tai kannon ja se etsii myös kaatuneiden puiden kaarnan alta toukkia.

ELINYMPÄRISTÖ
Karhuja esiintyy koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Karhukanta on vahvin itäisessä Suomessa ja Lapissa, mutta karhuja tavataan säännöllisesti myös Etelä- ja Länsi-Suomessa.

ELINTAVAT
Karhu (Ursus arctos) on Euroopan suurin petoeläin. Se on sekaravinnon käyttäjä, joka käyttää haaskoja ravintonaan ja saalistaa isokokoisia hirvieläimiä. Karhu nukkuu lumisen ajan talviunta. Karhu on Suomen kansalliseläin. Se on ollut muinaissuomalaisille pelätty, mutta myös pyhä ja arvostettu eläin