Vertasin Lohjaa ja Rautjärveä keskenään

Väestörakenne, väestön ikärankenteen kehittyminen ja huoltosuhde
Kummassakin kunnassa huomaa heti suuret ikäluokat, jotka nyt ovat 60-69-vuotiaita. Samaa on myös 20-34-vuotiaiden vähemmyys, sekä nykyinen alhainen syntyvyys. 15-19-vuotiaita on paljon, mutta sitten syntyvyys on alkanut laskea.
Rautjärvellä on selkeästi enemmän yli 60-vuotiaita, kuin Lohjalla, jossa luvut ovat tasaisemmat.
On ennustettu, että 2030 Lohjan tilanne olisi saman tyyppinen kuin nyt, mutta erot eläkeläisten ja yli 20-vuotiaiden määrästä on pienempi, joka on hyvä asia. Rautjärven väestön odotetaan pienentyvän huimasti vuoteen 2030 mennessä. Nyt siellä on noin kaksi sataa 15-19-vuotiasta nuorta, mutta vuonna 2030 Rautjärven nuoria olisi hieman yli sata.
Lohjan väestöllinen huoltosuhde on nyt hunompi, mitä se tulevaisuudessa tulee olemaan. Toisin kuin Rautjärvellä, väestöllinen huoltosuhde tulee pahenemaan 2030 mennessä, muttei paljoa.

Työttömyys- ja työllisyysaste
Lohjalaisista hieman yli 70% on työssä käyviä, ja noin 17,5% on työttömiä. Työttömyys on nousussa ja työssä käyvien lohjalaisten määrä on lievästi laskussa.
Rautjärvellä työssä käyviä on hieman yli 60% ja työttömiä sama prosenttimäärä, kuin Lohjalla, noin 17,5%. Työttömien sekä työssä käyvien rautjärviläisten määrä on nousussa.

Bruttokansantuote
Uudenmaan maakunnassa, johon Lohja kuuluu, bruttokansantuote euro/asukas, on lähemmäs 50 000€/asukas, kun taas Etelä-Karjalan maakunnassa, johon Rautjärvi kuuluu bruttokansantuote on hieman yli 35 000€/asukas.

Muuttoliike
Uudenmaan maakuntaan on muuttanut 95 000 ihmistä vuonna 2015, mutta sieltä on muuttanut pois 90 000 ihmistä. Etelä-Karjalan maakuntaan on muuttanut hieman alle 6000 ihmistä ja pois muuttaneita on melkein 5 500.