Äidinkieli

Varjomies

Olipa kerran vanha mies, joka oli tuhat vuotta vanha. Hän ei ollut tavallinen mies. Hänellä on päällään repeytyneet vaatteet ja hän pystyy muuttumaan varjoksi. Hänen nimensä on Varjomies. Varjomies tykkää ryöstää pankkeja. Hän vihaa valoa kaikista eniten, koska hän ei voi muuttua varjoksi valossa. Varjomiehen vihollinen on yksisarviskoira. 
 Eräänä pimeänä syysiltana Varjomies ajatteli näin:"Tänään minä ryöstön pankin." Ja niin Varjomies oli jo pankin edessä. Ennen kuin hän oli astunut sisälle asti, rupesivat hälytykset jo soimaan. Pian poliisit jo olivat pankin pihalla, mutta Varjomies muuttui ja rupesi ampumaan poliiseja päin. Pari poliisia kaatui maahan kuolleena, mutta sitten aukeni taivas ja Varjomiehen piti muuttua ihmiseksi. Hän juoksi niin kovaa sateisessa myrskyssä, mutta pilvet alkoivat pikkuhiljaa siirtyä sivuun. Sitten yksisarviskoira ilmestyi taivaalta ja tiputti häkin Varjomiehen päälle. Varjomies vaipui maan alle eikä enää tullut takaisin. Poliisit jotka olivat saaneet surmansa yksisarviskoira herätti heidät kuolleesta.

Minun tarina

Minua käytetään päivän mittaan todella paljon. Käytön jälkeen minut tungetaan muiden kavereideni joukkoon tai jätetään pöydälle lojumaan yöksi. Minun paras ystäväni on aika kuminen ja minua pitää teroittaa, kun olen tylsä. Serkkujani ovat penaali, tussit, liidut, lyijytäytekynä ja taulusieni. Minä vihaan oppilaita, koska joudun aina heidän suuhun. Teroitin on ärsyttävä, koska teroittaminen sattuu paljon. Yhtenä päivänä tipuin lattialle minun päälleni astuttiin ja minua potkittiin. Kun koulut loppuivat ja alkoi kesäloma, oppilaat polttivat kirjansa ja katkaisivat kaikki kynänsä, paitsi minua. Minä siis olen kynä. Kerroinko jo? En varmaan, mutta palataan todellisuuteen eli hetkeen jolloin alkoi kesäloma. Minä lojuin nurkassa eikä kukaan kaivannut minua: vanhaa kynää, jossa ei ole edes terää. Tälläinen on tarinani. Asun nykyään yhden tytön luona, joka keräilee kyniä. Se miten tänne pääsin onkin aivan toinen kertomus. LOPPU =) :^)