YH2 Martti Vuokio
Kotitehtävät
4.a. Valtio voi ottaa ympäristön paremmin huomioon taloudellisissa asioissa esim. vaikuttamalla ihmisten kulutustottumuksiin rahallisilla kannustimilla, sekä lainsäädännöillä. Tämä tarkoittaa sitä että esimerkiksi energiaa tuhlaavista asuntojen lämmitysvaihtoehdoista tulisi kalliimpia, jolloin ihmiset alkaisi suosia vähempipäästöisiä lämmitysvaihtoehtoja jotka tulisivat halvemmaksi.
Muita keinoja voisi olla:
-Autojen määrän rajoitus/talous
-Tarjoamalla ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja halvemmalla
-Tekemällä rajoituksia liittyen asioihin, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen
b.Yritykset voisivat luoda ympäristöystävällisempiä palveluita.
Tuottaa enemmän hyödykkeitä, jotka eivät rasita ympäristöä niin kauheasti.
c.Kuluttaja voisi vaikuttaa ostamalla tuotteita ja palveluita, jotka ovat tuotettu mahdollisimman luontoystävällisesti.
Boikotoida luontoa rasittavia palveluita/tuotteita.
Vähentää matkustamista ja pitkien matkojen tekemistä omalla autolla ja suosia mielummin joukkoliikennettä.
Muita keinoja voisi olla:
-Autojen määrän rajoitus/talous
-Tarjoamalla ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja halvemmalla
-Tekemällä rajoituksia liittyen asioihin, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen
b.Yritykset voisivat luoda ympäristöystävällisempiä palveluita.
Tuottaa enemmän hyödykkeitä, jotka eivät rasita ympäristöä niin kauheasti.
c.Kuluttaja voisi vaikuttaa ostamalla tuotteita ja palveluita, jotka ovat tuotettu mahdollisimman luontoystävällisesti.
Boikotoida luontoa rasittavia palveluita/tuotteita.
Vähentää matkustamista ja pitkien matkojen tekemistä omalla autolla ja suosia mielummin joukkoliikennettä.
Kt 14.11.
Periaatteet joiden mukaan sijoittaisin 50 000 dollaria:
Ostaisin koko rahalla osakkeita
-50% sijoittaisin monien eri toimialojen yrityksiin, koska kaikilla aloilla menee harvoin yhtä aikaa huonosti. -> 25% sijoituksista katsoisin varmoihin paikkoihin, pienentääkseni riskiä. Toiset 25% sijoittaisin osakkeisiin, joiden arvon uskon nousevan lähitulevaisuudessa. Tällä on riskinsä, mutta myös hyvä mahdollisuus tienata suhteellisen paljon.
-Hajauttaisin loput 50% rahoista ostamalla osuuden sijoitusrahastosta, koska se on melko varma tapa sijoittaa. Ammattilaiset osaavat hommansa, enkä ainakaan menettäisi koko perintöä.
Ostaisin koko rahalla osakkeita
-50% sijoittaisin monien eri toimialojen yrityksiin, koska kaikilla aloilla menee harvoin yhtä aikaa huonosti. -> 25% sijoituksista katsoisin varmoihin paikkoihin, pienentääkseni riskiä. Toiset 25% sijoittaisin osakkeisiin, joiden arvon uskon nousevan lähitulevaisuudessa. Tällä on riskinsä, mutta myös hyvä mahdollisuus tienata suhteellisen paljon.
-Hajauttaisin loput 50% rahoista ostamalla osuuden sijoitusrahastosta, koska se on melko varma tapa sijoittaa. Ammattilaiset osaavat hommansa, enkä ainakaan menettäisi koko perintöä.
Kt 3.11
Suomen verotuksen haasteet tulevaisuudessa:
-Kansainvälinen verokilpailu -> Muun maan matalampi verotaso saattaa houkutella yrityksiä tai yksittäisiä henkilöitä muuttamaan pois Suomesta.
-Suuri haaste on selvittää kuinka saada valtiolle riittävästi verotuloja, sillä väestön ikääntyminen ja työttömyys kasvattaa valtion menoja.
-Täytyy tyytyä yhä alhaisempaan talouskasvuun, samaan aikaan valtion menot kasvavat esim. terveydenhoitomenojen seurauksena.
-> Aikaisempaa pienempi työntekijöiden joukko joutuu rahoittamaan yhä suuremmat menot -> veroprosentti nousee, vaikeuksissa varsinkin muuttotappiokunnat.
-Ilmastonmuutoksen torjuminen aiheuttaa paineita muuttaa verotuksen rakennetta
-> energia- ja polttoaineverojen nostamisen seurauksena hyödykkeiden hinnat nousevat, joka saattaa karkoittaa yrityksiä halvemman verotuksen maihin.
-Kansainvälinen verokilpailu -> Muun maan matalampi verotaso saattaa houkutella yrityksiä tai yksittäisiä henkilöitä muuttamaan pois Suomesta.
-Suuri haaste on selvittää kuinka saada valtiolle riittävästi verotuloja, sillä väestön ikääntyminen ja työttömyys kasvattaa valtion menoja.
-Täytyy tyytyä yhä alhaisempaan talouskasvuun, samaan aikaan valtion menot kasvavat esim. terveydenhoitomenojen seurauksena.
-> Aikaisempaa pienempi työntekijöiden joukko joutuu rahoittamaan yhä suuremmat menot -> veroprosentti nousee, vaikeuksissa varsinkin muuttotappiokunnat.
-Ilmastonmuutoksen torjuminen aiheuttaa paineita muuttaa verotuksen rakennetta
-> energia- ja polttoaineverojen nostamisen seurauksena hyödykkeiden hinnat nousevat, joka saattaa karkoittaa yrityksiä halvemman verotuksen maihin.
s.70 teht 1. ///31.10
Laajaa julkista sektoria kannatetaan:
+hyvinvointivaltio takaa yhteiskuntarauhan, kun heikoimmistakin huolehditaan
+lisää kansalaisten välistä tasa-arvoa
+takaa ihmisten hyvinvoinnin
+tarjoaa koulutuksen/töitä
Laajaa julkista sektoria vastustetaan:
-Maksetaan verorahoilla
-Julkisella sektorilla palvelu voi olla hidasta
-Tiettyjä veroja pakko maksaa, vaikkei haluaisi käyttää julkisen sektorin palveluita
+hyvinvointivaltio takaa yhteiskuntarauhan, kun heikoimmistakin huolehditaan
+lisää kansalaisten välistä tasa-arvoa
+takaa ihmisten hyvinvoinnin
+tarjoaa koulutuksen/töitä
Laajaa julkista sektoria vastustetaan:
-Maksetaan verorahoilla
-Julkisella sektorilla palvelu voi olla hidasta
-Tiettyjä veroja pakko maksaa, vaikkei haluaisi käyttää julkisen sektorin palveluita
Tehtävä 4 s.35
a. BKT ei kerro kaikkea ihmisten hyvinvoinnista, koska se ei kerro hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta ja kansalaisten välillä olevista elintaso eroista.
Bkt:ssa ei myöskään huomioida ympäristön saastumista.
Tupakka, alkoholi ja ikkunoiden yms. rikkominen nostaa bkt:ta, mutta ei ihmisten hyvinvointia.
b.BKT ei ole täsmällinen mittari eri kansantalouksien vertailussa koska:
-Bruttokansantuote muutetaan yhdysvaltain dollareiksi, johon vaikuttaa maan valuuttakurssi.
-Ei kerro rahan todellisesta ostovoimasta, koska hyödykkeiden hinnat ovat erilaisia eri maissa.
-> Kehittyneiden teollisuusmaiden ja kehitysmaiden vertailu on hyvin hankalaa
-Epätarkkuudet tuotannon ja väkiluvun määrissä saataa vääristää kehitysmaiden tilastoja.
Bkt:ssa ei myöskään huomioida ympäristön saastumista.
Tupakka, alkoholi ja ikkunoiden yms. rikkominen nostaa bkt:ta, mutta ei ihmisten hyvinvointia.
b.BKT ei ole täsmällinen mittari eri kansantalouksien vertailussa koska:
-Bruttokansantuote muutetaan yhdysvaltain dollareiksi, johon vaikuttaa maan valuuttakurssi.
-Ei kerro rahan todellisesta ostovoimasta, koska hyödykkeiden hinnat ovat erilaisia eri maissa.
-> Kehittyneiden teollisuusmaiden ja kehitysmaiden vertailu on hyvin hankalaa
-Epätarkkuudet tuotannon ja väkiluvun määrissä saataa vääristää kehitysmaiden tilastoja.