a) 1700-luvulla. Ateismin nousua kiihdytti suvaitsevaisuuden kusööbtyminen erilaisia näkemyksiä kohtaan.

b) Karl Marx ja Friedrich Engels olivat materialisteja ja varsinaisesti filosofeja (ei pelkästään ateisteja). Karl Marxin mukaan uskonto on haitallista ihmiskunnalle. Uskonto antoi ihmiselle hetkellistä lievitystä kärsimyksiin, mutta ei auttanut ihmisiä etsimään ratkaisua ongelmiinsa (ja täten lopullista kärsimysten loppua). Myös Friedrich Engels näki uskonnon näin. Hänen mukaansa kristinusko ei antanut yhteiskunnallista ja taloudellista kasvuperustaa.

c) Charles Darwinin evoluutioteoria antoi pohjan nykyaikaiselle ateismille.

d) Vapaa-ajattelijoiden maailmanliitto vaati kaikille yksilöille oikeutta elämään, oikeudenmukaisuuteen, ajatuksen ja omantunnon vapauteen sekä vapauteen elää vakaumuksensa mukaisesti (kunhan vakaumus ei vahingoita muiden vapautta ja kunnioittaa toisten elämää ja arvokkuutta).

e) Vuonna 1917 kirkko erotettiin valtiosta ja koulu kirkosta. Marxilainen ateismi sai virallisen aseman. Vuonna 1921 omaksuuttiin taistelevan ateisimin periaate. Vielä yli puolet väestöstä oli uskovaisia vuonna 1937. Tämän takia käynnistettiin laajat puhdistukset. Toisessa maailmansodassa ortodoksinen kirkko otettiin mukaan sotaponnituksiin ja uskontojen vaino laimeni. Taisteleva ateismi loppui toisen maailmansodan aikaan.

f) Uskonnonvapaus saatiin, vaikkakin suppeassa merkityksessä. Alussa tilanne ei ollut hyvä, mutta uskonnonvapauslaki mahdollisti kehityksen (uskonnottomuuteen alettiin pikku hiljaa suhtautua neutraalimmin). Ongelmia on toki vieläkin.

g) Vuonna 1985.

h) Uskonnonhistoriaa ja siveysoppia. (Välillä puhuttiin myös uskontotiedosta ja etiikasta)

i) Vapaa-ajattelijain liitto

j) Oma tulos.