Liite 2: Oppimispäiväkirja tiedonkeruutehtävästä
Haastattelin tehtävää varten Taavinkylän koulun vararehtoria Marja Niemistä, joka yhdessä koulun rehtorin kanssa vastaa uusien opettajien rekrytoinneista. Marja on tehnyt rekrytointeja jo yli 15 vuotta, joten häneltä löytyy paljon kokemusta ja näkemystä rekrytointiin liittyvistä asioista.
Taavinkylän alakoulussa rekrytointi on Marjan mukaan kehittynyt hyvin tarkaksi ja toimivaksi prosessiksi, joka on monivaiheinen ja etenee seuraavanlaisesti. Aluksi kirjoitetaan hakemus, jossa mainitaan toivotut painotukset sekä vaatimukset työnanatajana puolesta. Hakuajan päätyttyä sekä rehtori että vararehtori lukevat kaikki hakemukset ja pisteyttävät ne hakutoiveiden kriteerien ja arvostusten mukaisesti. Vakinaisia virkoja täytettäessä epäpätevät hakijat jätetään jo tässä hakuvaiheessa kokonaan pisteittä. Tämän jälkeen parhaimmat hakijat kutsutaan haastatteluun, jonka ensimmäinen vaihe tapahtuu videohaastattelun avulla. Tähän vaiheeseen valitaan noin 10 % hakijoista. Videohaastattelujen jälkeen parhaat ehdokkaat kutsutaan henkilökohtaiseen haastatteluun, jonka yhteydessä pidetään myös pieni opetusnäyte koulun oikeille oppilaille. Tärkeänä valintakriteerinä haastattelun ja opetusnäytteen suoritusten ohella Marja mainitseen hakijan sopivuuden työyhteisöön. Haasteena hän kertookin valinnassa olevan nimenomaan sen, että rekrytoinnissa tavoitellaan aina työyhteisöön sopivaa henkilöä, joka ei kuitenkaan olisi liian samankaltainen muin muut opettajat, vaan toisi myös uutta osaamista tullessaan.
Hakuprosessin ehkäpä tärkeimpänä vaiheena Marja mainitsi, kuinka tärkeää on vastata hakemuksessa juuri niihin kysymyksiin, joita siinä on kysytty. Hän kertoi, kuinka harmillista on jättää muuten pätevä hakija pois seuraavista vaiheista sen vuoksi, että hakemukseen on kirjoitettu hutiloiden niin sanotusti vääriä asioita. Toinen tärkeä asia erityisesti haastatteluvaiheessa on Marjan mukaan omien vahvuuksien ja heikkouksien esiin tuominen, rehellisesti ja konkreettisten esimerkkien kautta. Ei siis ainoastaan esimerkiksi vahvuuksiaan luetellen, vaan kertoen, miten ne näkyvät työssäsi opettajana. Tärkeintä hänen mielestään on haastatteutilanteessa olla reilusti oma itsensä ja kertoa rehellisesti omista onnistumisistaan sekä epäonnistumisistaan.
Uusia opettajia rektytoidessa haastateltavat ottavat aina yhteyttä myös suosittelijoihin, joilta halutaan uudenlaista näkökulmaa henkilöstä sekä tietoa aiemmasta työkokemuksesta. Hyvien verkostojen luominen esimerkiksi sijaisuuksien kautta onkin ensiarvoisen tärkeä ja työnhakua helpottava asia, johon Marjan mukaan kannattaa panostaa tekemällä työnsä aina hyvin riippumatta siitä, kuinka pitkä sijaisuus on kyseessä.
Taavinkylän alakoulussa rekrytointi on Marjan mukaan kehittynyt hyvin tarkaksi ja toimivaksi prosessiksi, joka on monivaiheinen ja etenee seuraavanlaisesti. Aluksi kirjoitetaan hakemus, jossa mainitaan toivotut painotukset sekä vaatimukset työnanatajana puolesta. Hakuajan päätyttyä sekä rehtori että vararehtori lukevat kaikki hakemukset ja pisteyttävät ne hakutoiveiden kriteerien ja arvostusten mukaisesti. Vakinaisia virkoja täytettäessä epäpätevät hakijat jätetään jo tässä hakuvaiheessa kokonaan pisteittä. Tämän jälkeen parhaimmat hakijat kutsutaan haastatteluun, jonka ensimmäinen vaihe tapahtuu videohaastattelun avulla. Tähän vaiheeseen valitaan noin 10 % hakijoista. Videohaastattelujen jälkeen parhaat ehdokkaat kutsutaan henkilökohtaiseen haastatteluun, jonka yhteydessä pidetään myös pieni opetusnäyte koulun oikeille oppilaille. Tärkeänä valintakriteerinä haastattelun ja opetusnäytteen suoritusten ohella Marja mainitseen hakijan sopivuuden työyhteisöön. Haasteena hän kertookin valinnassa olevan nimenomaan sen, että rekrytoinnissa tavoitellaan aina työyhteisöön sopivaa henkilöä, joka ei kuitenkaan olisi liian samankaltainen muin muut opettajat, vaan toisi myös uutta osaamista tullessaan.
Hakuprosessin ehkäpä tärkeimpänä vaiheena Marja mainitsi, kuinka tärkeää on vastata hakemuksessa juuri niihin kysymyksiin, joita siinä on kysytty. Hän kertoi, kuinka harmillista on jättää muuten pätevä hakija pois seuraavista vaiheista sen vuoksi, että hakemukseen on kirjoitettu hutiloiden niin sanotusti vääriä asioita. Toinen tärkeä asia erityisesti haastatteluvaiheessa on Marjan mukaan omien vahvuuksien ja heikkouksien esiin tuominen, rehellisesti ja konkreettisten esimerkkien kautta. Ei siis ainoastaan esimerkiksi vahvuuksiaan luetellen, vaan kertoen, miten ne näkyvät työssäsi opettajana. Tärkeintä hänen mielestään on haastatteutilanteessa olla reilusti oma itsensä ja kertoa rehellisesti omista onnistumisistaan sekä epäonnistumisistaan.
Uusia opettajia rektytoidessa haastateltavat ottavat aina yhteyttä myös suosittelijoihin, joilta halutaan uudenlaista näkökulmaa henkilöstä sekä tietoa aiemmasta työkokemuksesta. Hyvien verkostojen luominen esimerkiksi sijaisuuksien kautta onkin ensiarvoisen tärkeä ja työnhakua helpottava asia, johon Marjan mukaan kannattaa panostaa tekemällä työnsä aina hyvin riippumatta siitä, kuinka pitkä sijaisuus on kyseessä.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin