Lahopuusta riippuvaiselle lajistolle merkityksellistä on puun lahoaste, puulaji, rungon järeys sekä se, onko lahoava puu pystyyn kuollut puu eli pystypuu vai maassa makaava puu eli maapuu. Lahoamissukkessio voidaan jakaa neljään vaiheeseen, joista jokaisella on oma erikoistunut lahottajaeliöstönsä.

Vaihe 1. Puun kuori on vielä kiinni puussa. Kaarnakuoriaiset käyttävät puuta. Vaihe kestää 1-2 vuotta.

Vaihe 2. Kuori irtoaa puusta, koska nila ja jälsi on suurelta osin syöty, muttei vielä putoa. Kuoren alle muodostuvassa elinympäristössä elää melkoinen joukko erilaisia hyönteislajeja. Kääpien sienirihmastot levittäytyvät puuhun, ensimmäiset lajit alkavat tuottaa itiöemiä. Vaihe alkaa toisena vuonna puun kuolemasta.

Vaihe 3. Kuori putoaa, käävät valtaavat puun ja tuottavat itiöemiä. Sieniä ravintonaan käyttävät hyönteiset menestyvät. Vaihe alkaa noin 5 vuotta puun kuolemasta.

Vaihe 4. Sammalet peittävät maapuun ja maaperälajisto alkaa korvata lahopuulla elävää lajistoa noin 50 vuotta puun kuolemasta. Puu muuttuu hiljalleen osaksi maaperää. Puu on täysin lahonnut vasta noin sata vuotta kuolemastaan. Tämä tosin riippuu ilmasto-olosuhteista, puun järeydestä ja puulajista. Mänty saattaa elää 300-800 vuotta ja kuoltuaan elättää lahottajasieniä yhtä pitkän ajan!

Mieti itse, missä lahoamisen vaiheessa puiston ja tietotaulujen kuvien puut ovat! Tässä kuvassa Haaviston luonnonsuojelualueelta maapuuna on koivu, joka lähes vettä läpäisemättömän kuorensa vuoksi lahoaa nopeasti. Puuaines pysyy jatkuvasti kosteana ja lahottajilla on hyvät mahdollisuudet mellastaa kuoren alla.



Lähteet:

Sirke Kajava ja Timo Silver 2016: Lahopuun merkitys ja tuottaminen sekä sen aiheuttama tuhoriski talousmetsälle. https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/lahopuuhanke.pdf Luettu: 24.8.2017

Maj ja Tor Nessling säätiö 2015: Neljä syytä miksi lahopuiden katoaminen olisi suuri katastrofi. http://www.nessling.fi/blogi/nelja-syyta-miksi-lahopuiden-katoaminen-olisi-suuri-katastrofi-blogi/. Luettu: 24.8.2017

Seppo Vuokko 2000: Pökkelö ja kuiviainen. http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/pokkelo-ja-kuiviainen/ Luettu 26.8.2017

Kuva: Kaisa Leinonen