Amanda
Antiikin Rooma
Pohjois-Afrikassa sijaitsevan Karthagon armeijan ylipäällikkö Hannibal on yllättäen hyökännyt italian niemimaalle Pohjoisesta ja voittanut rooman kahdesti. Taistelu välimeren herruukdesta on vielä epäselvää. Kumpi voittaa? Kenestä tulee välimeren herra? Cannaessa kohtaavat kaksi todella mahtavaa ja urheaa armeijaa. Hannibalin joukuissa on noin 35000 jalkamiestä ja 10000 ratsumiestä. Roomalaisilla on puolestaan y
li 48000 jalkamiestä ja noin 6000 ratsumiestä. Roomalaisten sotajoukot eivät säikäytä Hannibalia. Hannibal ryhmittelee joukkonsa kaaren muotoiseksi kuvioksi ja houkuttelee roomalaiset hyökkäämään kuvion keskelle. Kun taistelu alkaa, Hannibalin keskellä olevät joukot perääntyvät ja sotajoukot muodostavat hevosenkengän muotoisen asetelman.
Karthagolaisten perääntyessä sodan keskeltä, luulevat roomalaiset päässeen lähemmäs voittoa. Hannibalin suunitelma on kuitenkin hyvin ovela. Sotilaiden kilometrien pituiset rivistöt ja taistelussa nouseva valtava pölypilvi haittaavat roomalaisten näköä jotta, he eivät näe mitä sodassa tapahtuu. Osa Hannibalin joukoista ryhmittelee itsensä roomalaisten taakse. Roomalaiset jäivät yhtäkkiä karthagolaisten piirittämiksi. Taistelun jälkeen tulos on roomalaisille hyvin kauhea. Taistelu kentällä makaa kuolleena yli 50000 roomalaista. Kuolleiden sotilaiden sormet leikataan irti ja kultasormukset viedään talteen Karthagoon. Sormukset painavat yli 8 kiloa!
Karthagon ja Rooman keskinäisiä sotia kutsutaan puunilaissodiksi. Hannibalin isä Hamilkar halusi paljon tappiota ja siksi hän käski poikaansa Hannibalia vannoa ikuista vihaa Rooma ja roomalaisia kohtaan. Hannibal siis vannoi kostoa. Roomalaiset odottivat ja ajattelivat hänen hyökkäävän Hispaniasta tai Pohjoi-Afrikasta. Hannibal tiesi, että roomalaisten parempi laivasto kykenisi estämään sotaretken välimeren kautta. Hän laati ja suunnitteli uhkarohkean suunnitelman ja lähti sotajoukkoineen liikkeelle hispaniasta ja ylitti vaikeakulkuiset alpit. Yllättäen Hannibal saapui Rooman alueelle pohjoisesta eikä etelästä. Hänellä oli mukanaa yli 50000 sotilasta ja 37 taistelunorsua. Norsut herättivät pakokauhua Roomalaisille, ja hevosetkin säikähtelivät niitä.
Roomalaiset lähettivät sotajoukkonsa Hannibalia vastaan, mutta kärsivät kauheat ja raskaat tappelut. Hannibal jatkoi hyökkäystään etelään, ja kohtassi Cannaessa vihollisensa. Cannaessa voiton jälkeen Hannibal teki kauhean ja katalan virheen. Hän ei marssinut heti sotajoukkoineen pääkaupunki Roomaan ja tuhonnut lopullisesti vihollisiaan vaan, vaan hyökkäsi roomalais satamakapunkeihin. Hannibalin yllätyshyökkäys vei paljon aikaa, ja Hannibalin yllätyshyökkäys menetti merkitystään. Viimein Hannibalin sotajoukot saapuivat Rooman porteille. Rajumyrsky oli muuntanut maan savivelliksi, mikä ei suosinut hyökkääjiä. Rooma jäi valloitettamatta Hannibalilta. Hannibalin veli Hasdrubal lähti joukkoinneen kohti Roomaa auttamaan veljeään, mutta roomalaiset surmasivat heidät. Hannibal palasi Karthagoon murskattuna miehenä.
Miksi Rooma voitti puunnilais sodat?
vostella Hannibalia
Roomalaisten uskollisuus: Roomalaisten sottajoukkojen toiminta oli tehokasta, ja sotilaaat olivat uskollisia tastelutilanteissa ja hyökkäyksissä. Roomalaiset eivät väsyneet sotimiseen, ja rauhaa kannattaneiden määrä oli vähäinen. Tuhannet orjat vapautettiin ja heille annettiin kansalaisoikeudet, jotta armeijaan saatiin lisää sotilaita.
Hannibalia arvosteltiin Karthagossa: Kun sotaretki pitkittyi monet karthagolaiset alkoivat arvostellla Hannibalia ja sotaretkeä. Lopulta Hannibalin oli palattava Karthagoon.
Hannibalilla oli vähän liittolaisia: Muut italian niemimaan kansat eivät kääntyneet vastaan, vaikka Hannibal saavuttikin voittoja.
Etäisyydet: Roomallaiset taistelivat omalla maanperällään, mutta Hannibal oli kaukana kotimaastaan. Sota Italiassa vaati vuodesta toiseen lisää sotilaita ja sotilaiden huoltamista.
Välimeren herra
Rooma perustettiin Tiber-joen rannalle noin 3000 vuotta sitten. Kylän sijainti joen kahluupaikalla oli hyvä. Jokea pitkin saatoi käydä ja kulkea kauppaa sisämaahan tai Välimerelle. Rooma rakennettiin 7 kukkulan ympäröimään laaksoon. Kukkulat ja myöhemmin niiden päälle rakennetut linnoitukset antoivat suojaa vihollisia vastaan. Vielä 600 luvulla Rooma oli pieni kaupunkivaltio Italian niemilianmaalla. Vähitellen sen onnistui alistaa Italian niemimaalla asuneet kansat 200 luvulla. Voitettuaan Karthagon Rooma hallitsi koko läntistä Välimerta. Itäisen Välimeren se sai haltuunsa kukistamalla Kreikan 100 luvulla. Välimerestä tulli Rooman sisämeri, eli se hallitsi Välimeren kaikkia rantoja. Laajimmilla valtakunta oli 100 vuotta ajanlaskun alun jälkeen. Rooma on kututtu impreumiksi, joka tarkoittaa latinaksi valtakuntaa. Nykyään impreumilla tarkoitetaan suurta ja voimakasta valtiota. Valloitukset toivat rikkauksia, joilla voitiin rakentaa Roomaa ja palkita sotilaita. Sotilasleirit valvoivat järjestystä valloitetuilla alueilla. Valloitusten loputtua alkoi Rooman rauha eli pax Romana, joka kesti 200 vuotta.
Sotilasleirien valvonnssa
Rooma nousi suurvallaksi, koska sen sotajoukot ovat legioonat olivat vahvoja. Armeija oli tehokas ja sotilaat olivat sitkeitä. Jos sotilaat eivät totelleet, päällikkö saattoi määrätä joka kymmenen orjaksi tai tapettavaksi. Roomalla oli myös hyviä sotapäälliköitä. Yksi taitavimmista oli Juluis C
aesar. Aluksi armeija perustui vaapaaehtoisuuteen, ja sotaväkeen kuului vain roomalaisia sotilaita, jotka jotka kustansivat itse varusteensa. Sotapalvelusta arvostettiin ja sen ansiosta saattoi saada korkean viran. Roomalaiset perustivat sotilasleirejä, etenkin valtakunnan reuna-alueille. Valloitetut kansat eivät yhdistyneet Roomaa vastaan, sillä osaa kansoista pidettiin tyytyväisinä ja osaa roomalaiset kohtelivat huonosti. Tätä hallitsemis tapaa on kutsuttu nimellä "hajota ja hallitse", divide et impera. Valloitetut kansat saivat huolehtia ja hoitaa omista asioista, kunhan maksoivat veroa Roomalle, eivätkä niskuroineet (kapinoineet). Kapinoivat kansat tuhottiin varoitukseksi muille kapinaa hautoville kansoille. Legioonat myös turvasivat kapinoilta kansaa.k
Kerrotaan että naarassusi löysi kaksi poikaa joesta jonka nimet olivat Remus ja Romulus, jotka susi kasvatti miehiksi. Tarun mukaan he perustivat Rooman.
Karthagolaisten perääntyessä sodan keskeltä, luulevat roomalaiset päässeen lähemmäs voittoa. Hannibalin suunitelma on kuitenkin hyvin ovela. Sotilaiden kilometrien pituiset rivistöt ja taistelussa nouseva valtava pölypilvi haittaavat roomalaisten näköä jotta, he eivät näe mitä sodassa tapahtuu. Osa Hannibalin joukoista ryhmittelee itsensä roomalaisten taakse. Roomalaiset jäivät yhtäkkiä karthagolaisten piirittämiksi. Taistelun jälkeen tulos on roomalaisille hyvin kauhea. Taistelu kentällä makaa kuolleena yli 50000 roomalaista. Kuolleiden sotilaiden sormet leikataan irti ja kultasormukset viedään talteen Karthagoon. Sormukset painavat yli 8 kiloa!
Karthagon ja Rooman keskinäisiä sotia kutsutaan puunilaissodiksi. Hannibalin isä Hamilkar halusi paljon tappiota ja siksi hän käski poikaansa Hannibalia vannoa ikuista vihaa Rooma ja roomalaisia kohtaan. Hannibal siis vannoi kostoa. Roomalaiset odottivat ja ajattelivat hänen hyökkäävän Hispaniasta tai Pohjoi-Afrikasta. Hannibal tiesi, että roomalaisten parempi laivasto kykenisi estämään sotaretken välimeren kautta. Hän laati ja suunnitteli uhkarohkean suunnitelman ja lähti sotajoukkoineen liikkeelle hispaniasta ja ylitti vaikeakulkuiset alpit. Yllättäen Hannibal saapui Rooman alueelle pohjoisesta eikä etelästä. Hänellä oli mukanaa yli 50000 sotilasta ja 37 taistelunorsua. Norsut herättivät pakokauhua Roomalaisille, ja hevosetkin säikähtelivät niitä.
Roomalaiset lähettivät sotajoukkonsa Hannibalia vastaan, mutta kärsivät kauheat ja raskaat tappelut. Hannibal jatkoi hyökkäystään etelään, ja kohtassi Cannaessa vihollisensa. Cannaessa voiton jälkeen Hannibal teki kauhean ja katalan virheen. Hän ei marssinut heti sotajoukkoineen pääkaupunki Roomaan ja tuhonnut lopullisesti vihollisiaan vaan, vaan hyökkäsi roomalais satamakapunkeihin. Hannibalin yllätyshyökkäys vei paljon aikaa, ja Hannibalin yllätyshyökkäys menetti merkitystään. Viimein Hannibalin sotajoukot saapuivat Rooman porteille. Rajumyrsky oli muuntanut maan savivelliksi, mikä ei suosinut hyökkääjiä. Rooma jäi valloitettamatta Hannibalilta. Hannibalin veli Hasdrubal lähti joukkoinneen kohti Roomaa auttamaan veljeään, mutta roomalaiset surmasivat heidät. Hannibal palasi Karthagoon murskattuna miehenä.
Miksi Rooma voitti puunnilais sodat?
vostella Hannibalia
Roomalaisten uskollisuus: Roomalaisten sottajoukkojen toiminta oli tehokasta, ja sotilaaat olivat uskollisia tastelutilanteissa ja hyökkäyksissä. Roomalaiset eivät väsyneet sotimiseen, ja rauhaa kannattaneiden määrä oli vähäinen. Tuhannet orjat vapautettiin ja heille annettiin kansalaisoikeudet, jotta armeijaan saatiin lisää sotilaita.
Hannibalia arvosteltiin Karthagossa: Kun sotaretki pitkittyi monet karthagolaiset alkoivat arvostellla Hannibalia ja sotaretkeä. Lopulta Hannibalin oli palattava Karthagoon.
Hannibalilla oli vähän liittolaisia: Muut italian niemimaan kansat eivät kääntyneet vastaan, vaikka Hannibal saavuttikin voittoja.
Etäisyydet: Roomallaiset taistelivat omalla maanperällään, mutta Hannibal oli kaukana kotimaastaan. Sota Italiassa vaati vuodesta toiseen lisää sotilaita ja sotilaiden huoltamista.
Välimeren herra
Rooma perustettiin Tiber-joen rannalle noin 3000 vuotta sitten. Kylän sijainti joen kahluupaikalla oli hyvä. Jokea pitkin saatoi käydä ja kulkea kauppaa sisämaahan tai Välimerelle. Rooma rakennettiin 7 kukkulan ympäröimään laaksoon. Kukkulat ja myöhemmin niiden päälle rakennetut linnoitukset antoivat suojaa vihollisia vastaan. Vielä 600 luvulla Rooma oli pieni kaupunkivaltio Italian niemilianmaalla. Vähitellen sen onnistui alistaa Italian niemimaalla asuneet kansat 200 luvulla. Voitettuaan Karthagon Rooma hallitsi koko läntistä Välimerta. Itäisen Välimeren se sai haltuunsa kukistamalla Kreikan 100 luvulla. Välimerestä tulli Rooman sisämeri, eli se hallitsi Välimeren kaikkia rantoja. Laajimmilla valtakunta oli 100 vuotta ajanlaskun alun jälkeen. Rooma on kututtu impreumiksi, joka tarkoittaa latinaksi valtakuntaa. Nykyään impreumilla tarkoitetaan suurta ja voimakasta valtiota. Valloitukset toivat rikkauksia, joilla voitiin rakentaa Roomaa ja palkita sotilaita. Sotilasleirit valvoivat järjestystä valloitetuilla alueilla. Valloitusten loputtua alkoi Rooman rauha eli pax Romana, joka kesti 200 vuotta.
Sotilasleirien valvonnssa
Rooma nousi suurvallaksi, koska sen sotajoukot ovat legioonat olivat vahvoja. Armeija oli tehokas ja sotilaat olivat sitkeitä. Jos sotilaat eivät totelleet, päällikkö saattoi määrätä joka kymmenen orjaksi tai tapettavaksi. Roomalla oli myös hyviä sotapäälliköitä. Yksi taitavimmista oli Juluis C
Kerrotaan että naarassusi löysi kaksi poikaa joesta jonka nimet olivat Remus ja Romulus, jotka susi kasvatti miehiksi. Tarun mukaan he perustivat Rooman.