Nuijasota
Veljekset riitelevät vallasta
Kustaa Vaasa kuoli vuonna 1560. Hänen vanhin poikansa peri kuninkuuden. Vaikka Kustaa Vaasa oli ajatellut perintökuninkuuden rauhoittavan valtataistelua, niin Eerik riitautui veljiensä Juhanan ja Kaarlen kanssa. Lopulta Juhanasta tuli kuningas. Kun Juhanan poika Sigismund peri vallan, alkoi Sigismundin ja Kaarle-herttuan valtataistelu. Kun Sigismund nimitti Kaarlen vihollisen Klaus Flemingin Suomen käskynhaltijaksi, heidän välinsä kiristyivät entisestään.
Kuningas Sigismund ja Klaus Fleming päättivät pitää sotilaat linnaleireissä, vaikka Ruotsi ei ollut sodassa. Talonpoikia ärsytti pitää linnaleiri, vaikka ei ollut sotaa. Linnaleiritys aiheutti talonpojille levottomuuksia. Kaarle-herttua havaitsi suomalaisten talonpoikien tyytymättömyyden ja hän halusi käyttää suomalaisten kapinahenkeä hyväkseen. Hän yllytti talonpoikia hyökkäämään Klaus Flemingin johtamaa huoviarmeijaa vastaan.
Kuningas Sigismund ja Klaus Fleming päättivät pitää sotilaat linnaleireissä, vaikka Ruotsi ei ollut sodassa. Talonpoikia ärsytti pitää linnaleiri, vaikka ei ollut sotaa. Linnaleiritys aiheutti talonpojille levottomuuksia. Kaarle-herttua havaitsi suomalaisten talonpoikien tyytymättömyyden ja hän halusi käyttää suomalaisten kapinahenkeä hyväkseen. Hän yllytti talonpoikia hyökkäämään Klaus Flemingin johtamaa huoviarmeijaa vastaan.
Veljesriidoista nuijasotaan
Suomalaisten talonpoikien mitta tuli täyteen ja he juonivat keinoja, joilla he vapautuivat linnaleirien rasituksista. Jaakko Ilkka oli johtaja, jonka johdolla talonpojat hyökkäsivat linnaleireissä majailleita sotilaita vastaan. Talonpojat olivat heikosti varustautuneita. Heillä oli vain työkaluja mukanaan esim. seipäitä, kuokkia, kirveitä ja nuijia. Alku näytti talonpojille lupaavalta, mutta Klaus Fleming kokosi kokeneen, koulutetun ja hyvin varustetun armeijaansa sotimaan ja lopulta Klaus Flemingin joukkot voittivat.
Yhteensä nuijasodassa menehtyi noin 3 000 talonpoikaa, Klaus Flemingin armeijasta vain joitain kymmeniä miehiä. Kapinaa kutsutaan talonpoikien varustuksen perusteella nuijasodaksi. Nuijasodan jälkeen verot rasittivat vielläkin talonpoikia ja sotilaat pysyivät linnaleireissä.
Yhteensä nuijasodassa menehtyi noin 3 000 talonpoikaa, Klaus Flemingin armeijasta vain joitain kymmeniä miehiä. Kapinaa kutsutaan talonpoikien varustuksen perusteella nuijasodaksi. Nuijasodan jälkeen verot rasittivat vielläkin talonpoikia ja sotilaat pysyivät linnaleireissä.
Nuijasota
Piikkinuijalla varustetun soturin. Samanlaisia nuijia käyttivät talonpojat aseinaan nuijasodassa. Kapinaa kutsutaan talonpoikien varustuksen perusteella nuijasodaksi.
0 kommenttia