Luther aloitti tämän uskonpuhdistun, saksassa. Uskonpuhdistus oli riistiiidoissa raamatun kanssa, siten että uskonpuhistajien mielestä kaikkea ei olisi tarvinnut oppia, ja nämä opit olivat ristiriidoissa. Tästä esimerkkejä on kuten, anekauppa ja pyhimysten palvonta. Anekauppa oli ''houkutus'', jonka avulla saatiin ihmisiä uskomaan ja tälleen. Eniten sillä sai pahaa aikaan, sillä ihmiset uskoivat niin helposti ja lisäksi se oli houkutus, koska ihmiset luulivat tai tiesivät että he tulemaan kuolemaan, jos ei usko siihen ''oikeaan uskoon''. Totuus oli kuullemma ian raamatussa, vaikka niin se ei aina olekaan totta. Raamattua alettiin kääntää monelle eri kielille, ihmisten tuli tietää mitä missäkin luki ja näin. Lutherin lisäksi oli monia muitakin, jotka tekivät mielipiteensä katolisen kirkon opeista. Kumminkin joka tapauksessa, niitä kutsuttiin prosetanteiksi, koska nämä henkilöt olivat ''vihaisia'', koska heillä ei ollut oikeutta omaan uskontoon. Katolinen kirkko aloitti vastauskonnonpuhdistuksen, tämä ''ajatus'', oli hyvä sillä se toi vanhoja tapoja, esimerkiksi: pyhimysten palvontaa,näyttäviä juhlakulkuneita, sekä paavin asemaa kirkon johtajana. Katolinen kirkko halusi estää kirkonkirouksen, heitä tuomittiin kuolemman, sillä kirkko tuomitsi heitä. Katolinen kirkko tarkisti kirjoja, jonka myötä voi he voivat sitten tietää, ketkä esittivät paavin vastaisia mielipiteitä. Niitä kirjoja, jossa arvosteltiin kirkkoa. Niitä ei saatu levittää eteenpäin.