Tutkimus
Tutkimme Itä-meren kerroksellisuutta simuloimalla veden kerroksellisuutta dekantterilasissa. Simulaation ideana oli tutkia miten suolainen vesi käyttäytyy makean veden kanssa.

Ilmiö on Itä-meren diversiteetin kannalta keskeinen sillä murtovesialtaana meren pohjakerrokset kärsivät monin paikoin hapenpuutteesta. Tanskan salmesta valuu epäsäännöllisesti hapekasta merivettä joka pitää Itä-meren pohjaeläinekosysteemiä elossa.

Linkittyminen opetussuunnitelmaan
Ilmiö liittyy OPS:in (maantieteen) tavoitteisiin T1,T3, T12, T6. Aihe myös sopii hyvin ilmiöpohjaisen opetuksen aiheeksi.

Tarvikkeet: dekantterilaseja, suolaa, lasisauva, elintarvikeväriä, vettä

Työn kulku:

1) Sekoitetaan suolavedestä kylläinen liuos (2 dl) lasisauvalla tai lusikalla
2) Annetaan oppilaille (3 hengen ryhmiä) tehtäväksi rakentaa malli Itä-meren kerroksellisuudesta.
3) Suolainen vesi värjätään (sininen) jotta eri suolapitoisuuden kerrokset tulevat esiin dekantterilasissa (video). Makea vesi jätetään kirkkaaksi.
4) Suolainen vesi (sininen) pipetoidaan makean veden läpi niin että pipetin kärki laitetaan kiinni dekantterin pohjaan ja varovasti puristetaan pipetti tyhjäksi dekantterin pohjalle. Suolainen vesi jää pohjalle makean veden alle (vrt. Itä-meren kerrokset)
5) Suolapulssi simuloidaan tekemällä "Atlanttinen suolapulssi" erivärisestä ( esim. vihreä) suolavedestä
6) Tutkitaan mitä tapahtuu kun "Atlanttista vettä" kaadetaan dekantteriin jossa siis on pinnalla makea vesi ja pohjalla suolainen merivesikerros.
7) Jos molemmat suolaiset vedet (dekan pohjalla oleva Itä-meren suolainen alusvesi sekä atlanttinen vesi) sekoittuvat tasisesti demonstroi tämä kumpuamista ja hapekkaan meriveden sekoittumista hapettomaan merenpohjaan

VIDEO: