Tällä viikolla meni kaikki jo selvästi rutiinilla ja nyt jo harmittaa, kun harjoittelu alkaa olla lopussa. Poikkeuksena oli harjoittelun näyttö, joka meni todella hyvin vaikka jännitinkin ennen sitä ja sen aikana paljon. Selvästikin, kun joku tarkkailee työskentelyäni, niin alan ajatella liikaa mitä teen ja se vie osan työskentelyn tehokkuudesta. Elämäni ensimmäinen näyttö minulle ja sain rakentavaa palautetta, josta on hyvä jatkaa omaa kehitystä! Toivottavasti ensi kerralla osaan olla jännittämättä noin paljon.

Viikolla olen tehnyt esimerkiksi makkarakimaraa ja lohipastaa. Perjantaina teimme pinaattiriistamunakasta 100 annoksen verran ja ainakin sain harjoitusta kanamunien rikkomisessa! Mahtavaa päästä kokeilemaan ja harjoittelemaan erilaisia ruokia, joita olen testannut myös kotopuolessa. Huomaan kuinka rajoittunut oma ruokavalioni on ollut ennen koulun alkua, kun tulee helposti otettua samat einekset ruokakaupasta.

Ensi viikolla viimeiset neljä päivää harjoittelua ja perjantaina onkin pitkästä aikaa koulupäivä. Saa nähdä kuinka malttaa istua ja kuunnella, kun harjoittelussa sellaista ei ole tehtykään vaan menty jatkuvalla liikkeellä. Kirjoitan vielä ensi viikolla ensimmäisen harjoittelun viimeiset kuulumiset.