Tekijänoikeudet ja tekoälyllä luodut kuvat
Commercial use of DALL·E
Subject to the Content Policy and Terms, you own the images you create with DALL·E, including the right to reprint, sell, and merchandise – regardless of whether an image was generated through a free or paid credit.
https://help.openai.com/en/articles/6425277-can-i-sell-images-i-create-with-dall-e
Tekijänoikeudet ja tekoälyllä luodut kuvat
Tavoitteena moduulissa on, että ymmärrät tekijänoikeussäännökset ja osaavat soveltaa oppimaansa käytännössä.
Nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö kohtaa uusia haasteita tekoälyn, kuten DALL·E:n ja Bing Image Creatorin, luomien kuvien myötä. Nämä tekoälyalgoritmit pystyvät tuottamaan ainutlaatuisia visuaalisia teoksia, jotka herättävät kysymyksiä tekijänoikeuden omistajuudesta ja suojaamisesta. Koska tekoäly itse toimii luojana, perinteiset tekijänoikeuden määritelmät, jotka perustuvat ihmisen luovuuteen, joutuvat koetukselle.
Käyttäessäsi DALL·E:n tai Bing Image Creatorin kaltaisia työkaluja, on tärkeää huomioida, että luotujen kuvien käyttöoikeudet voivat vaihdella. OpenAI ja Microsoft, näiden algoritmien taustalla olevat yhtiöt, tarjoavat käyttöehdot, jotka määrittelevät, miten kuvia saa käyttää. Usein käyttäjille annetaan laaja oikeus hyödyntää tekoälyllä luotuja kuvia, mukaan lukien kaupalliseen käyttöön, mutta rajoituksia voi esiintyä erityisesti tunnistettavien henkilöiden, tavaramerkkien tai tekijänoikeudella suojatun materiaalin osalta.
On suositeltavaa, että ennen tekoälyllä luotujen kuvien käyttöä, erityisesti julkaisuissa tai kaupallisissa projekteissa, tutustut huolellisesti näiden työkalujen käyttöehtoihin ja mahdollisiin tekijänoikeusrajoituksiin. Lisäksi on hyvä olla tietoinen, että tekijänoikeuslainsäädäntö ja sen tulkinnat voivat muuttua, mikä voi vaikuttaa tekoälyllä luotujen kuvien käyttöoikeuksiin tulevaisuudessa.
Esimerkki.
"Harrastan fanifiktion luomista. Mitä minun täytyy ottaa huomioon tekijänoikeudesta?"
Tekijällä on oikeus teokseensa niin muutettuna kuin muuttamattomana. Teoksen muunteleminen voi tapahtua tekemällä teokseen tyylillisiä muutoksia, lisäyksiä tai poistamalla siitä osia. Tällaisessa tilanteessa alkuperäinen teos on tunnistettavista uudesta, muunnellusta teoksesta. Teokset ovat siten samastettavissa toisiinsa. Fanifiktiossa on lähtökohtaisesti kyse edellä mainitusta oikeudenhaltijan lupaa edellyttävästä muuntelusta. Sen tarkoituksena on kirjoittaa oma versio jostain olemassa olevasta teoksesta ja hyödyntää alkuperäisen teoksen omaperäisiä ja itsenäisesti luotuja henkilöitä tai miljöötä. Voit myös saada tekijänoikeuden omaan fanifiktiiviseen teokseesi, kun lopputulos on riittävän omaperäinen ja itsenäinen. Tarvitset tästä huolimatta luvan alkuperäisen teoksen oikeudenhaltijalta halutessasi esim. julkaista fanifiktiota internetissä. Oikeudenhaltijoiden suhtautuminen fanifiktioon vaihtelee. Toiset suhtautuvat siihen suopeasti, mutta mikäli oikeudenhaltija kokee fanifiktion haitalliseksi, on hänellä oikeus puuttua siihen. Esimerkkinä https://disney.fandom.com/wiki/Air_Pirates_(comic)
Air Pirates oli ryhmä sarjakuvataiteilijoita, jotka julkaisivat vuonna 1971 kaksi numeroa maanalaista sarjakuvaa nimeltä Air Pirates Funnies, mikä johti kuuluisaan oikeusjuttuun The Walt Disney Companyn toimesta. Dan O'Neillin perustamaan ryhmään kuuluivat myös Shary Flenniken, Bobby London, Gary Hallgren ja Ted Richards.
Ryhmä jakoi yhteisen kiinnostuksen menneiden sarjakuvamestareiden tyyleihin: Flenniken jäljitteli Clare Briggsin perhesarjakuvia omissa Trots and Bonnie -sarjakuvissaan, Londonin Dirty Duck oli kunnianosoitus E.C. Segarin Thimble Theater -sarjakuvalle ja George Herrimanin Krazy Kat -sarjalle, Richardsin Dopin' Dan muistutti Mort Walkerin Rip Kirby -sarjakuvaa, ja Gary Hallgrenillä oli suuri kiinnostus Cliff Sterettin Polly and Her Pals -sarjakuvaan. Alkuperäiset Air Pirates olivat 1930-luvun Mikki Hiiren vihollisia; O'Neill piti Mikki Hiirtä amerikkalaisen kulttuurin konformistisen tekopyhyyden symbolina ja näin ollen sopivana satiirin kohteena.
Ensimmäinen Air Pirates Funnies -numero oli päivätty heinäkuulle 1971 ja toinen elokuulle. Molemmat julkaistiin Hell Comicsin leiman alla, ja ne jaettiin Ron Turnerin Last Gasp -kustantamon kautta. Molempia numeroita pidetään nykyään erittäin keräilyharvinaisina.
Molempien numeroiden päätarinat, jotka olivat O'Neillin, Bobby Londonin ja Hallgrenin luomia, keskittyivät Walt Disneyn hahmoihin, erityisesti Floyd Gottfredsonin Mikki Hiiri -sanomalehtisarjakuvan hahmoihin, jotka esitettiin aikuisten käyttäytymisessä, kuten seksissä ja huumeiden käytössä. O'Neill vaati, että hahmojen nimien muuttaminen laimentaisi parodian tehoa, joten hänen seikkailunhaluinen hiirihahmonsa kantoi nimeä "Mickey". Ted Richards käsitteli isoa pahaa sutta ja kolmea pientä porsasta aloittaen toisen parodia-aallon, joka hyökkäsi Disneyn otteeseen amerikkalaisesta ja eurooppalaisesta nykyajan kansanperinteestä.
Oikeusjuttu
O'Neill oli niin innokas joutumaan Disneyn haastamaksi oikeuteen, että hän järjesti Air Pirates Funnies -sarjakuvien salakuljetuksen Walt Disney Companyn hallituksen kokoukseen erään hallituksen jäsenen pojan avulla. Vuoden 1971 lopulla hänen toiveensa toteutui, kun Disney nosti oikeusjutun O'Neilliä, Hallgrenia, Londonia ja Richardsia vastaan syyttäen muun muassa tekijänoikeusloukkauksesta, tavaramerkin loukkaamisesta ja epäreilusta kilpailusta (Flenniken ei ollut osallistunut parodiasarjojen tekemiseen). Myöhemmin Disney lisäsi Turnerin nimen kanteeseen. Air Pirates -ryhmä väitti puolestaan, että kyseessä oli laillinen parodia.
Disneyn oikeusjutun tarinan tarkka kertominen on vaikeaa osapuolten ristiriitaisten muistojen vuoksi; kuitenkin voidaan sanoa, että O'Neill oli koko oikeusprosessin ajan uhmakas. Kalifornian piirioikeuden tuomari Wollenbergin 7. heinäkuuta 1972 antama ensipäätös meni Air Piratesia vastaan, ja O'Neillin lakimiehet valittivat Yhdysvaltain yhdeksänteen vetoomustuomioistuimeen. O'Neill ehdotti muille ryhmän jäsenille, että he sopisivat asian ja jättäisivät hänet puolustamaan tapausta yksin. Hallgren ja Turner sopivat Disneyn kanssa, mutta London ja Richards päättivät jatkaa taistelua. Kerätäkseen rahaa Air Pirates Defense Fund -rahastoon, O'Neill ja muut underground-sarjakuvataiteilijat alkoivat myydä alkuperäistä taidettaan – pääasiassa Disney-hahmoja – sarjakuvakonventioissa.
Oikeusprosessin aikana ja väliaikaisen lähestymiskieltopäätöksen vastaisesti Air Pirates julkaisi materiaalia, joka oli tarkoitettu Air Pirates Funnies -sarjan kolmanteen numeroon, sarjakuvassa The Tortoise and the Hare. Lähes 10 000 kappaletta tätä sarjakuvaa takavarikoitiin pian oikeuden määräyksellä. Vuonna 1975 Disney voitti 200 000 dollarin väliaikaisen tuomion ja toisen lähestymiskiellon, jota O'Neill rikkoi jatkamalla Disney-parodioidensa piirtämistä.
Tapaus jatkui useita vuosia. Lopulta vuonna 1978 yhdeksäs vetoomustuomioistuin päätti Air Piratesia vastaan kolmella äänellä nollaa vastaan tekijänoikeusloukkauksen osalta, vaikka tavaramerkin loukkausvaatimukset hylättiin. Vuonna 1979 Yhdysvaltain korkein oikeus kieltäytyi kuulemasta valitusta. O'Neill väitti myöhemmin, että hänen suunnitelmansa Disneyn oikeusjutussa oli hävitä, valittaa, hävitä uudelleen, jatkaa parodioidensa piirtämistä ja lopulta pakottaa oikeudet joko sallimaan hänen jatkaa tai lähettämään hänet vankilaan. ("Tehdä jotain tyhmää kerran on vain typerää. Tehdä jotain tyhmää kahdesti on filosofiaa.") O'Neillin nelisivuinen Mikki Hiiri -tarina Communiqué #1 from the M.L.F. (Mouse Liberation Front) ilmestyi vuonna 1979 lehdessä CoEvolution Quarterly #21. Disney pyysi oikeutta pitämään O'Neillin halveksunnassa ja asettamaan hänet syytteeseen yhdessä CoEvolution Quarterly -lehden julkaisijan Stewart Brandin kanssa.
Vuoden 1979 puolivälissä O'Neill rekrytoi erilaisia taiteilijoita "salaiseksi" taiteilijajärjestöksi nimeltä The Mouse Liberation Front. M.L.F.
taidenäyttely järjestettiin New Yorkissa, Philadelphiassa ja San Diegossa. Sympaattisten Disney-työntekijöiden avulla O'Neill toimitti M.L.F. Communiqué #2
henkilökohtaisesti Disneyn studioille, missä hän poseerasi piirtämässä Mikki Hiirtä animaatiopöydän ääressä ja väitetysti poltti marihuanasavukkeen edesmenneen Walt Disneyn toimistossa. Vuonna 1980, kun otettiin huomioon 190 000 dollarin korvausvaatimuksen ja 2 000 000 dollarin oikeudenkäyntikulujen peruuttamattomuus O'Neillin jatkuvan oikeuden päätösten halveksunnan vuoksi, Walt Disney Company sopi asian, luopuen halveksuntasyytteistä ja luvaten olla panematta päätöstä täytäntöön niin kauan kuin Air Pirates ei enää loukkaa Disneyn tekijänoikeuksia.
Bob Levinin vuonna 2003 julkaistussa kirjassa The Pirates and The Mouse: Disney's War Against the Counterculture New Yorkin lakikoulun professori Edward Samuels sanoi: "Olin hämmästynyt. Hän (O'Neill) kertoi minulle voittaneensa tapauksen. 'Ei, Dan,' minä sanoin hänelle, 'Sinä hävisit.' 'Ei, minä voitin.' 'Ei, sinä hävisit.'" Dan O'Neillin mukaan vankilaan joutumatta jääminen oli voitto. Samuels totesi kuitenkin Air Piratesista: "He vetivät parodiaa kaksikymmentä vuotta taaksepäin." Tapaus on edelleen kiistanalainen sarjakuvakriitikoiden ja sananvapauden puolustajien keskuudessa.
Esimerkki: Public domain
Mikki Hiiren tekijänoikeudet raukesivat vuodenvaihteessa 2024. Sen jälkeen markkinoille onkin tullut mitä erilaisempia hiireen liittyviä elokuvia, pelejä...
Myös Nalle Puhista tuttu Tikru siirtyy vapaaseen käyttöön Disneyn omistuksesta.
Nalle Puhista on jo tehty kauhuelokuva.
"Yhdysvaltalaisen Disney -mediayhtiön omistama Mikki Hiiri-hahmo vapautui yleiseen käyttöön (public domain) 1. tammikuuta 2024 alkaen. Pakettiin kuuluu myös Mikin mielitietty Minni Hiiri. Asiasta kertoo muun muassa viihdealan julkaisu Variety.
Jatkossa Mikki Hiiren varhaisinta, vuonna 1928 elokuvadebyyttinsä tehnyttä versiota voi siis käyttää medioissa vapaasti ilman tekijänoikeuskorvauksia. Sen sijaan hahmon myöhemmät, ulkonäöltään päivitetyt versiot ovat edelleen Disneyn omistuksessa.
Ensimmäisten joukossa asiaan on reagoinut videopeliyhtiö Fumi. Yhtiö aikoo julkaista vuoden 2025 aikana räiskintäpelin Mouse, joka matkii vanhojen, mustavalkoisten Mikki-piirrettyjen visuaalista tyyliä.
Pelin aseita ja veristä väkivaltaa sisältävää traileri on katsottavissa täältä.
Mikki Hiiren käyttöoikeuksia on puitu oikeudessa vuosikymmenien aikana. Tekijänoikeudet olisivat rauenneet jo vuonna 1998, mutta niitä jatkettiin Yhdysvaltain kongressin päätöksellä.
Yhdysvaltalaisen Duken yliopiston tekijänoikeuksiin erikoistuneen tutkimuslaitoksen johtaja Jennifer Jenkins ei usko, että Disney yrittäisi estää hahmon käyttöä tekijänoikeuslain nojalla. Jos Mikki Hiiren kuvalla varustettuja tuotteita yritetään myydä virallisina Disney-tuotteina, tilanne voi olla toinen, Jenkins sanoo Varietyn haastattelussa.
Mikki Hiiri teki ensiesiintymisenä vuonna 1928 piirretyssä Höyrylaiva Ville (Steamboat Willie). Se oli järjestyksessä kolmas Mikki-piirretty, mutta ensimmäinen, joka esitettiin julkisesti.
Hahmosta tuli Disneyn maskotti, jonka pystyi tunnistamaan jo siluetista pyöreiden korvien ja pään perusteella. Yhtiön perustamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2023.
Myös toisen Disneyn omistaman hahmon tekijänoikeudet raukeavat vuonna 2024. Nalle Puh -tarinoista tuttu Tikru (Tigger) nähdään ensi vuonna kauhuelokuvassa Winnie-the-Pooh: Blood and Honey 2. Asiasta kertoi syyskuussa muun muassa verkkojulkaisu IGN.
Kyseessä on jatko-osa vuoden 2022 elokuvalle, jossa Nalle Puhista tutut hahmot esitettiin verenhimoisina murhaajina. Suomessa elokuva on esitetty viime keväänä Night Visions -genre-elokuvafestivaaleilla."Yle
Keskustelutehtävä

Kuva 1: Bing Image Creatorin tuottama hahmo
Aloitetaan ensimmäinen keskustelutehtävä.
Jatkossa siis Mikki Hiiren varhaisinta, vuonna 1928 elokuvadebyyttinsä tehnyttä versiota voi siis käyttää medioissa vapaasti ilman tekijänoikeuskorvauksia. Sen sijaan hahmon myöhemmät, ulkonäöltään päivitetyt versiot ovat edelleen Disneyn omistuksessa. Tässä tapauksessa siis vain Mikki Hiiren "ensimmäinen versio" on vapaasti kenen tahansa käytössä mihin tahansa. Mitä taiteilijan/piirtäjän tulee ottaa huomioon tapaukseen liittyen, jos aikoo piirtää Mikki Hiiren?
