Turkin ja PKK:n konflikti on pitkään jatkunut aseellinen konflikti Turkin hallinnon ja Kurdistanin työväenpuolueen eli PKK:n välillä. Konfliktissa on saanut surmansa yhteensä 45 000 ihmistä.[1] Konfliktin taustalla on kurdien itsenäistymishalut.

Konfliktin juuret ovat Osmanien valtakunnan hajoamisessa. Kurdeille luvattiin oma maa Sèvresin sopimuksessa vuonna 1920, mutta maa-alueet jaettiin Turkin, Syyrian, Iranin ja Irakin kesken Lausannen sopimuksessa vuonna 1923, mikä nostatti kurdit aseelliseen kapinaan ensi kerran. Turkki taannutti kapinan vasta vuonna 1938.[2]

PKK aloitti vuonan 1984 sissisodan, jonka tarkoituksena oli itsenäisen Kurdistanin perustaminen. Turkki vastasi tekemällä kostoiskuja siviiliväestöä kohtaan, ja konflikti syveni nopeasti. PKK:n johtaja Abdullah Öcalan vangittiin vuonna 1999 ja samana vuonna hän tuomitsi konfliktin osapuolten voimankäytön. PKK julistikin pian yksipuolisen tulitauon joka kesti vuoteen 2004.[2]

Vuosina 2009–2011 Turkin hallitus ja PKK kävivät salaisia neuvotteluja konfliktin ratkaisemiseksi, mutta neuvottelut katkesivat kiihtyneisiin taisteluihin. Konflikti oli verinen vuosina 2011–2012, jolloin yli 2 000 ihmistä sai surmansa.[2] Vuonna 2013 osapuolet alkoivat jälleen neuvotella rauhasta ja liennytyksiä tapahtui.[3]

Kurdien ja Turkin välit kiristyivät uudelleen heinäkuussa 2015 Suruçin pommi-iskun seurauksena. Syyriassa ja Irakissa kurdeja vastaan taisteleva Isis teki itsemurhaiskun Suruçin kaupunkiin, jossa joukko opiskelijoita oli kokoontunut keräämään avustusta Kobanên kaupungille Syyriaan.[4] Turkki vastasi iskuun pommittamalla Isiksen sekä samalla kurdien asemia Syyriassa ja Irakissa. PKK vastasi ampumalla turkkilaisia poliiseja, minkä jälkeen Turkki lisäsi ilmaiskuja kurdien asemiin.[5]