6. Lämmön tuotantotapoja

Kuinka Auringon lämpöä käytetään lämmitykseen?

Auringossa on käynnissä ydinreaktio, joka lähettää valtavan määrän lämpöenergiaa avaruuteen. Aurinko säteilee lämpöä myös Maahan. Aurinkolämpöä voidaan varastoida ja siirtää asuntoon aurinkokeräimen avulla. Aurinkokeräin on oikeastaan vain musta putki, jonka sisällä kiertävää nestettä Auringon säteily lämmittää. Pihanurmelle auringonpaisteeseen unohdettu puutarhaletku on yksinkertainen aurinkokeräin. Aurinkokeräimessä nesteen lämpötila voi nousta jopa 70 asteeseen.

Myös maahan, veteen tai ilmaan varastoitunutta Auringon lämpöä voidaan siirtää asuntoon. Se onnistuu lämpöpumpun avulla. Lämpöpumpussakin lämpöä kerätään putkessa kiertävän nesteen avulla. Auringon lämpö on luonnonvara.

Auringon lämmön hyödyntäminen

Kuinka Auringon valoa käytetään lämmitykseen?

Aurinko tuottaa ympärilleen paljon kaikkea muutakin säteilyä kuin pelkkää lämpöä. Meidän kannaltamme näistä muista säteilyistä tärkeintä on valo. Valo on tärkeää myös kasveille, kuten vaikkapa tutulle pihapuulle koivulle. Koivu nimittäin osaa kasvaessaan varastoida valoenergiaa itseensä eli puuhun.

Kun ihminen sitten polttaa koivutukista pienittyjä pilkkeitä takassaan, hän muuntaa puun varastoimaa valoenergiaa lämmöksi. Takassa palavan nuotion lämpö on sekin siis kotoisin Auringosta. Sekä Auringon valo että sen avulla kasvavat kasvit ovat luonnonvaroja.

Valon avulla kasvi yhdistää vettä (H₂O) ja hiilidioksidia (CO₂). Syntyy sokeria, jossa valoenergiaa on varastoituna. Ylimääräinen happi (O₂) poistuu ilmaan. Tätä tapahtumaa kutsutaan yhteyttämiseksi.

Auringon valon hyödyntäminen lämpönä

Miksi palaminen tuottaa lämpöä?

Myös kemiallisten reaktioiden avulla voidaan tuottaa lämpöä. Sellaisia reaktioita ovat esimerkiksi palamisreaktiot. Palamisessa happi yhtyy johonkin muuhun aineeseen. Kun puu palaa, happi yhtyy puussa olevaan hiileen. Se on kemiallinen reaktio, jossa vapautuu lämpöä. Hapen ja hiilen yhdistettä kutsutaan hiilidioksidiksi.

Palamisreaktiot voidaan luokitella kolmeen ryhmään.

Hitaassa palamisessa happi yhtyy toiseen aineeseen hitaasti. Sellaista on esimerkiksi raudan ruostuminen.
Tavallisessa palamisessa näkyy tavallisesti liekki ja savua. Sellaista on esimerkiksi puun palaminen.
Pikapalamisessa hapen yhtyminen toiseen aineeseen tapahtuu yhdessä hujauksessa. Tällaista on esimerkiksi ilotulitteen räjähtäminen.