FI3 - YHTEISKUNTAFILOSOFIA

KURSSIN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, SUORITUSOHJEET JA AIKATAULU

Opintojakson oppimistavoitteet

Filosofian 3. opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

  • perehtyy joihinkin yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
  • oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vapautta, tasa-arvoa ja vallankäyttöä yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa
  • pystyy arvioimaan filosofisesti yhteiskunnan rakennetta ja sen oikeutusta
  • osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin
  • ymmärtää oikeuksien merkityksen yhteiskunnan perustana


Keskeiset sisällöt

  • yhteiskuntajärjestyksen oikeuttaminen, yhteiskuntasopimusteoriat
  • vallan, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eri muodot
  • ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio; demokratia ja yhteisöllisyys yhteiskunnallisina arvoina
  • poliittiset ihanteet: liberalismi, sosialismi, anarkismi, konservatismi, nationalismi; yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat
  • hyvinvoinnin ja talouden suhde; tulo-, varallisuus- ja hyvinvointierojen oikeuttaminen; hyvinvointivaltio
  • ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: ympäristöongelmat, kulttuurien kohtaaminen, teknologian ja tekoälyn vaikutukset, sukupuoli ja valta, eriarvoistavien rakenteiden tunnistaminen ja kritiikki



Kurssin suoritusohjeet
  • Kurssin arvosana muodostuu kurssikokeen ja kurssitehtävien (50 / 50 %) ja tuntityöskentelyn (+/- 1 arvosana) perusteella.
  • Kurssikokeesta on saatava arvosanaksi vähintään 5- ja kaikki kurssitehtävät tulee olla vähintään välttävästi tehtyjä, jotta kurssisuoritus voidaan hyväksyä.
  • Poissaolot tunneilta tulee korvata tekemällä kyseisen tunnin tuntitehtävät niiden palautuskansioissa ilmoitettuun määräaikaan mennessä.
  • Tekemättä jääneet tehtävät ja tehtävillä korvaamattomat poissaolot alentavat arvosanaa. Kolme korvaamatonta poissaoloa johtaa kurssisuorituksen keskeytymiseen (K).



Aikataulu
Päivämäärä Aihe Kirjan kpl Idea / Argumentti
5.10.

Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta

 1 / 1.1.
7.10. Hyvän yhteiskunnan idea 2 / 1.2. - 1.3.
10.10. Hyvän yhteiskunnan idea - jatkoa 2 / 1.2. - 1.3.
12.10. Yhteiskuntasopimus 3 / 2
14.10. Yhteiskuntasopimus - jatkoa 3 / 2
24.10. Vapaus ja tasa-arvo 5 / 2 Tietoruutu: Negatiivinen ja positiivinen vapaus
26.10. Talous ja hyvinvointi: Hyvinvointi, klassinen liberalismi ja kapitalismi 4, 8 ja 11 / 3
28.10. Talous ja hyvinvointi: Sosialismi ja kommunismi 9 / 3
31.10. Oikeudenmukaisuus 6 ja 7 / 5
2.11. Oikeudenmukaisuus - jatkoa 6 ja 7 / 5
4.11. Valta 12 / 8
7.11. Valtion valta: demokratia, anarkismi, totalitarismi, nationalismi ja imperialismi, oikeutettu sota, terrorismi, vallankumoukset ja pasifismi 13 ja 14 / 4, 6, 11
9.11. Poliittiset ideologiat 8, 9 ja 10 / 7
11.11. EDELLISTEN AIHEIDEN YHTEENVETOA JA TEHTÄVIEN LÄPIKÄYMISTÄ -
14.11. Frankfurtin koulukunnan kriittinen teoria -
16.11. Eriarvoistavat valtarakenteet, sorto ja syrjintä 16 ja 17 / 10 ja 12
19.11. Ympäristö ja yhteiskunta 19 / 9
     
28.11. Päättöviikko osa I  
29.11. Päättöviikko osa II  

KERTAUS

1. Peruskäsitteet: oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo, oikeudet

- Oikeudenmukaisen yhteiskunnan määrittely yhteiskuntafilosofian

perustehtävänä

- Lähtökohtien tai mahdollisuuksien tasa-arvo, lopputuloksen tasa-arvo

- Negatiivinen ja positiivinen vapaus (tai oikeus)

- Kansalaisen ja yhteiskunnan suhde (oikeudet, velvollisuudet)

 

2. Yhteiskuntafilosofian teorioita

- Platonin ja Aristoteleen käsitykset hyvästä yhteiskunnasta

- Luonnontila ja yhteiskuntasopimus (Hobbes, Locke, Rousseau)

- Marx: alarakenne (talous) määrää ylärakenteen (ideologiat, arvot, moraali)

- Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria

- Liberalismi, konservatismi, sosialismi, anarkismi

- yhteiskuntautopiat ja -dystopiat

 

Yhteiskuntafilosofia: ismien kertaamisessa huomioitavaa: mieti, mitä ne sanovat yksilöstä, yhteiskunnasta, taloudesta, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, vapauksista ja oikeuksista, jne.

 

3. Yhteiskunnallinen valta

- Vallan muotoja ja lajeja

- Vallan oikeuttaminen ja oikeudenmukainen jakaantuminen

- Millin vahinkoperiaate vs. paternalismi

- Laki ja rankaisuvalta


Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta

1. Mitä yhteiskunta sinulta vaatii? Mitä se sinulle antaa? Anna esimerkkejä erilaisista asioista.


2. Pohdi ja kuvaile, millainen on yhteiskunnan näkökulmasta ”ihanteellinen”, vallitseviin yhteiskunnan tapoihin ja valtarakenteisiin hyvin sopeutuva

  • lukiolainen

  • työntekijä

  • vanhempi


3. Millaiset asiat ovat jokaisen yksilön henkilökohtaiseen elämänpiiriin eli ns. yksityiselle sektorille kuuluvia yksityisasioita, joihin yhteiskunnan ei mielestäsi tulisi sekaantua? Perustele, miksi.


4. Mihin yksityisen sektorin asioihin yhteiskunnan tulisi mielestäsi puuttua nykyistä voimakkaammin? Miksi?

Palautuskansio

Palautusaika päättyi
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Hyvän yhteiskunnan idea

1. Mitä kannatettavaa ja mitä kritisoitavaa löydät

  • Platonin ajatuksista?

  • Aristoteleen ajatuksista?

Muista perustella esittämäsi näkemykset.


2. Pohdi seuraavia kysymyksiä Platonin ja Aristoteleen ajatusten pohjalta:

  • Anna esimerkkejä sellaisista nyky-yhteiskunnan toimintatavoista, rakenteista ja instituutioista, jotka auttavat ihmisiä saavuttamaan hyvään elämään liittyviä asioita.

  • Miten nykyhetken Suomessa selvitetään, millaisia ominaisuuksia ja niitä vastaavia sopivia tehtäviä kullekin on tarjolla?

  • Mitä yhteiskunta on tehnyt ohjatakseen sinua tunnistamaan omat luontaiset taipumuksesi ja hakeutumaan sinulle sopivaan yhteiskunnalliseen osaan?

  • Mitä ihmiseltä itseltään edellytetään, jotta hän löytäisi onnellisuuden takaavan paikan yhteiskunnassa?


3. Elämmekö demokratiassa vai politeiassa? Pohdi kysymystä nykyajan politiikkaan liittyvien ilmiöiden valossa ja esitä perusteluja molempien näkemysten puolesta.

Palautuskansio

Palautusaika päättyi
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Yhteiskuntasopimus

1. Miksi ihmisten tulee sitoutua noudattamaan yhteiskunnallisia sopimuksia, joita he eivät ole olleet mukana solmimassa?

2. Millaisten keinojen avulla yksittäiset kansalaiset voivat vaikuttaa yhteiskuntasopimukseen?

3. Hobbesin mukaan "luonnontilassa", eli ilman valtiota ja yhteiskuntasopimusta ihmisten välillä vallitsee "kaikkien sota kaikkia vastaan". Rousseaun mukaan ihminen on puolestaan "jalo villi", joka elää sopusoinnussa luonnon ja toisten ihmisten kanssa.

  • Arvioi näitä näkemyksiä ja esitä perusteluja niiden puolesta ja niitä vastaan.
  • Mitä mieltä olet itse siitä, millainen ihminen on, ja miksi yhteiskuntasopimusta tarvitaan? Perustele näkemyksesi.

Palautuskansio

Palautusaika päättyi
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Vapaus ja tasa-arvo

1. Anna esimerkkejä vapauksista, joita sinulla on tämänhetkisessä elämässäsi. Jaottele ne negatiivisiin ja positiivisiin vapauksiin.

2. Toteutuuko tasa-arvo silloin kun...
  • ihmisten välillä on suuria varallisuuseroja?
  • miehet ovat asevelvollisia mutta naiset eivät?
  • toiset menestyvät toisia paremmin koulussa?

Muista perustella näkemyksesi!

Palautuskansio

Palautusaika päättyi
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Talous ja hyvinvointi

1. Locke esitti, että omistusoikeus syntyy työnteon kautta. Onko ihmisellä oikeus tehdä omaisuudellaan mitä tahansa, esim. hävittää arvokas taideaarre, tai testamentata omaisuutensa kenelle hyvänsä?

2. Mikä kaikki voi mielestäsi olla talouden piiriin kuuluvaa ja yksityistä? Millaisten asioiden pitäisi puolestaan olla yhteistä, valtion kautta omistettua tai kaikkien vapaassa käytössä?

3. Ovatko rikkaat ihmiset oikeutettuja rikkauksiinsa? Missä määrin rikkaiden ihmisten vauraus perustuu yhteisten resurssien hyödyntämiseen, ja missä määrin heidän omiin ansioihinsa? Keksi esimerkkejä erilaisista tapauksista ja pohdi kysymystä niiden kautta.

4. Ranskalainen anarkistifilosofi Pierre-Joseph Proudhon (1809–1865) väitti, että kaikki omaisuus on varkautta. Monet ääriliberalistiset kapitalismin kannattajat puolestaan väittävät, että verotus on varkautta. Kehitä näiden näkökulmien avulla argumentteja perintöveron puolesta ja sitä vastaan.

5. Marx piti ongelmana työväestön vieraantumista työnsä tuloksista ja siitä seuraavaa vieraantumista koko elämästä. Pohdi

  • Millaiset asiat sinä koet vieraannuttavina esim. omassa elämässäsi tai yhteiskuntamme ilmiöissä yleisesti?

  • Onko nykyisin olemassa vieraannuttavaa työtä? Millaisen työn tai muun tekemisen sinä kokisit vieraannuttavana?

  • Millaista työn pitäisi olla, ettei se olisi vieraannuttavaa? Anna jokin esimerkki tällaisesta työstä.

Palautuskansio

Palautusaika päättyi
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Valta

1. Pohdi, mihin seuraavien tahojen valta perustuu, keneltä se on saatu, ja keneen se kohdistuu. Ota kantaa myös siihen onko se oikeutettua eli legitiimiä.

  • opettaja

  • poliisi

  • vanhemmat

  • koulukiusaaja

  • uskonnollisen liikkeen johtohahmo

  • Google-yhtiö


2. Keksi esimerkkejä erilaisista tilanteista, joissa voisit törmätä seuraaviin vallan muotoihin:

  • henkilökohtainen auktoriteetti

  • asemaan, lakiin tai perinteisiin perustuva yksilön valta

  • valtiollinen / poliittinen valta

  • taloudellinen valta

  • asiantuntijavalta

  • ideologinen valta

  • mielipidevalta

  • rakenteissa ja käytänteissä piilevä valta

Palautuskansio

Palautusaika päättyi
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Valtion valta

Käytä tehtävissä apunasi oppikirjan kappaleita 13 ja 14 / 4 ja 6 (uusi ops).

1. Selvitä, mitä tarkoitetaan vallan kolmijaolla (käytetään myös nimityksiä vallanjako-oppi ja vallan kolmijako-oppi). Pohdi, mistä syistä ja millä perusteella sitä on päädytty noudattamaan länsimaisissa demokratioissa.


2. Pohdi ja arvioi, miten, millä perusteella ja kenen hyväksi valtaa käytetään

  • totalitaristisissa valtioissa

  • nationalistisissa / fasistisissa valtioissa

  • imperialistisissa valtioissa


3. Pohdi, millaisissa tilanteissa ja millaisiin periaatteisiin perustuen olisi hyväksyttävää vastustaa valtion vallankäyttöä
  • kansalaistottelemattomuudella
  • pasifismin keinoin
  • lakkoilemalla
  • terrorismilla
  • aseellisella vallankumouksella

Selvitä tarvittaessa internetin avulla, mitä edellä mainitut toimintatavat tarkoittavat.

Palautuskansio

Palautusaika päättyi
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Poliittiset ideologiat

1. Pohdi ja kuvaile, millaisissa asioissa ja ilmiöissä konservatismi ja arvoliberalismi näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa nykyisin.

2. Valitse jokin Suomen puolueista, jolla on edustajia eduskunnassa. Perehdy valitsemasi puolueen puolueohjelmaan ja sen edustamiin arvoihin, periaatteisiin ja yhteiskunnallisiin näkemyksiin puolueen nettisivujen avulla (tietoa suomen puolueista ja puolueiden nettisivut löytyvät helposti googlettamalla).

Analysoi puolueen edustamia näkemyksiä ja kuvaile kurssilla oppimiesi asioiden ja viime tuntien aiheiden perusteella:

  • millaisia näkemyksiä puolueella on yksilön ja yhteiskunnan suhteesta, korostaako se esim. enemmän yksilöiden vapauksia vai yhteiskunnallisia rajoitteita / säätelyä, oikeuksia vai velvollisuuksia, ym.

  • millä tavalla puolueen näkemyksissä tulee esiin liberalismille / sosialismille / konservatismille ominaisia näkemyksiä

Palautuskansio

Palautusaika päättyi
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä