Äidinkieli
kevät runo
Taivas on pilvetön,
Maahan paistaa aurinko.
Lippu liehuu tuulessa,
Lintu etsii matoja.
Tuuletin puhaltaa ilmaa,
Paita puetaan päälle.
Pihalla hypitään keppareilla,
Kottikärryt on täynnä vettä.
Maahan paistaa aurinko.
Lippu liehuu tuulessa,
Lintu etsii matoja.
Tuuletin puhaltaa ilmaa,
Paita puetaan päälle.
Pihalla hypitään keppareilla,
Kottikärryt on täynnä vettä.
Penan ystävä ongelma
Olipa kerran luuranko, jonka nimi on Pena. Pena asuu pienessä pimeässä komerossa jossa on vain hyllyjä.
Eräänä kauniina aamuna hän pääsi pois komerosta hän näki paljon valoa ja tosi hienoja tavaroita.
Pena pääti lähtee etsimään kavereita nimittäin hän on ollut siitä asti aika yksinäinen kun jäi komeroon jumiin.
Hän saapui ulos hän näki paljon puita ja pensaita, mutta ei yhtään luurankoa. Pena lähti kohti peltoa koska näki siellä jonkun ihmiseltä näytävän olion. Hän saapuu olion luokse hän huomaa että se olikin linnunpelätin.
-Terve linnunpelätin minä olen Pena luuranko, hän sanoo.
-Hei Pena minä olen Mikko, hän vastaa.
-Haluatko lähteä minun kanssa etsimään kavereitä? Pena kysyy.
-Ikävä kyllen en pysty minun pitää jäädä tänne muuten linnut syövät kaikki maissit, Mikko vastaa.
-No minä mene etsimään tuolta ladosta ystäviä, Pena sanoo.
Hän lähtee käveleen kohti latoa.
-Hei hei Pena tule taan käymään, Mikko huutaa hänen peräänsä.
Pena saapuu ladolle ja näkee siellä pinkin loistavan lehmän.
-Terve lehmä minä olen Pena luuranko, Pena tervehtii.
-Hei Pena sinua minä olenki odottanut ja kauan olen Mansikki lehmä, Mansikki vastaa.
-Miksi sinä minua olet odottanut? Pena kysyy.
-Koska tarviin ystävän ja kaikki ovat puhuneet sinusta, että sinä olet kiva ja hyvin ystävällinen, Mansikki vastaa.
-Minä olen ystävällinen ja kilti, mutta hyvin yksinäinen, Penä vastaa.
-Hyppää selkääni vien sinut ystävyyden maahan, Mansikki sanoo.
Ja niin Pena menee Mansikin kyytiin ja he matkaavat yhdessä ystävyyden maahan. Tällä hetkellä he taitavatkin uida kaakkou altaassa.
LOPPU!!
Eräänä kauniina aamuna hän pääsi pois komerosta hän näki paljon valoa ja tosi hienoja tavaroita.
Pena pääti lähtee etsimään kavereita nimittäin hän on ollut siitä asti aika yksinäinen kun jäi komeroon jumiin.
Hän saapui ulos hän näki paljon puita ja pensaita, mutta ei yhtään luurankoa. Pena lähti kohti peltoa koska näki siellä jonkun ihmiseltä näytävän olion. Hän saapuu olion luokse hän huomaa että se olikin linnunpelätin.
-Terve linnunpelätin minä olen Pena luuranko, hän sanoo.
-Hei Pena minä olen Mikko, hän vastaa.
-Haluatko lähteä minun kanssa etsimään kavereitä? Pena kysyy.
-Ikävä kyllen en pysty minun pitää jäädä tänne muuten linnut syövät kaikki maissit, Mikko vastaa.
-No minä mene etsimään tuolta ladosta ystäviä, Pena sanoo.
Hän lähtee käveleen kohti latoa.
-Hei hei Pena tule taan käymään, Mikko huutaa hänen peräänsä.
Pena saapuu ladolle ja näkee siellä pinkin loistavan lehmän.
-Terve lehmä minä olen Pena luuranko, Pena tervehtii.
-Hei Pena sinua minä olenki odottanut ja kauan olen Mansikki lehmä, Mansikki vastaa.
-Miksi sinä minua olet odottanut? Pena kysyy.
-Koska tarviin ystävän ja kaikki ovat puhuneet sinusta, että sinä olet kiva ja hyvin ystävällinen, Mansikki vastaa.
-Minä olen ystävällinen ja kilti, mutta hyvin yksinäinen, Penä vastaa.
-Hyppää selkääni vien sinut ystävyyden maahan, Mansikki sanoo.
Ja niin Pena menee Mansikin kyytiin ja he matkaavat yhdessä ystävyyden maahan. Tällä hetkellä he taitavatkin uida kaakkou altaassa.
LOPPU!!