Riippumattomuus tarkoittaa sitä, että:

• Tuomarit eivät edusta mitään poliittista puoluetta
• Esimerkiksi henkilön varallisuus, ihonväri tai uskonto eivät saa vaikuttaa oikeuskäsittelyyn.

Kansalaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää, että lain säätäjät ja niiden pohjalta tuomioita antavat ovat eri ihmisiä.

Yleinen syyttäjä päättää rikosasioissa syytteen nostamisesta.

• Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia. Niitä poliisi voi tutkia ja niistä syyttäjä voi syyttää ilman asianomistajan eli uhrin vaatimusta.
• Esim. kunnianloukkaus on asianomistajarikos. Sen poliisi voi ottaa tutkittavaksi vain jos asianomistaja niin haluaa.

Käräjäoikeudet käsittelevät rikosten lisäksi hakemus- ja riita-asioita.

• Hakemusasioita ovat esimerkiksi avioerot.
• Riita-asioita ovat esimerkiksi erimielisyydet lasten huoltajuudesta tai perinnönjaosta.

Käräjäoikeuden päätöksestä voidaan valittaa hovioikeuteen ja hovioikeuden päätöksestä joissain tapauksissa korkeimpaan oikeuteen.

• Korkein oikeus ottaa käsiteltäväkseen vain merkittäviä tapauksia, jotka voivat toimia ennakkotapauksina.
• Kansalainen, joka on mielestään kokenut vääryyttä viranomaisten taholta, voi valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerille tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Sovittelun avulla osa riita- ja rikosasioista voidaan ratkaista ilman oikeudenkäyntiä.

• Sovittelussa riidan tai rikoksen osapuolet pyrkivät pääsemään molempia tyydyttävään ratkaisuun sovittelijan johdolla.
• Yhteiskunnalle sovittelusta on hyötyä, sillä se vähentää ennakkoluuloja ja kostonhalua.
• Sovittelu säästää myös oikeudenkäynnin kustannuksia.

Suomessa käytettäviä rangaistuksia ovat rikesakko, sakko, ehdollinen tai ehdoton vankeus, nuorisorangaistus sekä yhdyskuntapalvelu.

• Rangaistusten tarkoituksena on oikeuden toteutuminen ja uusien rikoksien ehkäiseminen.
• Vankeusrangaistuksista ja nuorisorangaistuksesta tulee merkintä rikosrekisteriin. Se voi vaikeuttaa esimerkiksi työpaikan saamista.