6.1.2015 klo 17.07

JOPO-lyhenne tulee sanoista joustava perusopetus, mikä tarkoittaa, että:

  • JOPOssa toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita
  • JOPOn työskentelymuodoissa käytössä joustavat toimintamallit
  • JOPOn jokaisella oppilaalla oma oppimissuunnitelma
  • JOPOssa opetusta sovitetaan oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tilanteisiin

Vuodesta 2011 alkaen JOPO-toiminta on ollut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta sekä oppimisen ja kasvun yleistä tukea.

JOPO-oppimisympäristön ja -toiminnan tunnusmerkkejä ovat:

  • opetus ja oppiminen pienryhmässä
  • toiminnallisuus
  • ohjattu työpaikkaopiskelu
  • oppimisympäristöjen monimuotoisuus
  • JOPO-opettaja-ohjaajatyöparitoiminta
  • oppilaiden yksilöllinen ohjaus ja tuki

JOPO-opetuksesta hieman yli puolet toteutetaan koulun pienryhmässä, viidesosaintegroituna perusopetukseen, neljäs–viidesosa työpaikkaopiskeluna ja loput muissa koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Yleisimpiä tapoja järjestää koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta ovat leirikoulut, opintoretket ja vierailut erilaisissa aidoissa ympäristöissä kuten museoissa, taidenäyttelyissä, luontokohteissa, virastoissa ja laitoksissa.

Yksilöllisen tuen ja ohjauksen merikitys on keskeinen. Niiden avulla oppilasta autetaan saamaan sellaiset elämänhallinnalliset ja oppimaan oppimisen taidot, että hän selviytyy myös jatko-opinnoistaan.

Kenelle?

JOPO-toiminta on suunnattu lähinnä niille 7 - 9 -luokkalaisille, joilla päättötodistuksen saaminen on epävarmaa ja jotka ensinnäkin hyötyvät toiminnallisista opetusratkaisuista ja toisaalta selviävät erilaisista oppimisympäristöistä.

Yleisimpiä syitä JOPO-ryhmään hakeutumiselle ovat pinnaus ja yleinen koulunkäyntihaluttomuus. Selkein oppilasvalinnan peruste on se, että oppilaalla on em. syistä johtuen vaarana jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta. Tutkimukseni (H. Hissinen 2014) mukaan JOPO-oppilaiden päätavoite on arvosanojen korotus.

”Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7-9 -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja
koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja
työelämästä.” (OPH 2010)

Tarkemmin JOPO-opetuksesta voit lukea opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Lähde: Hannele Nissinen 2014, JOPO-FENOMENOGRAFIAA, Oulun yliopisto



JOPO ja opetusuunnitelma (OPS)


:medium

OPS-perusteet
JOPO-toiminassa opiskellaan opetussuunnitelman yleisten tavoitteiden mukaan. Toiminnassa tulee kiinnittää kiinnittää huomiota sekä OPS perusteisiin että opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen monipuolisuuteen. Näistä kahdesta elementistä pyritään rakentamaan "kattaus" , joka tarjoaa mielekkäitä kokemuksia jokaiselle JOPO-ryhmäläiselle.

Kuntatason OPS
Joustava perusopetus on lisäpalvelua, jonka järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Mikäli koulutuksenn järjestäjä perustaa JOPO-ryhmän, saa se toiminnasta aiheutuviin

lisäkuluihin JOPO-lisärahoituksen, mikä suuruus on ollut viime vuosina n. 3 300 e/JOPO-oppilas.

Joustavaa perusopetusta järjestävän kunnan opetussuunnitelmissa tulee kuvata

  • oppilasvalinnan perusteet
  • valintamenettelyt
  • toiminnan tavoitteet
  • opetuksen järjestämispaikka
  • kuvaus moniammatillisesta yhteistyöstä.

Koulukohtainen OPS
 Koulukohtainen JOPO-opetussuunnitelman perusteet voidaan tiivistää kolme sanaa: päättötodistus, työ ja toiminnallisuus .

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvataan raamit oppimiselle. Kyse on siitä mitä, miten ja missä opitaan. Tavoitteet täsmennetään vuosittain JOPO-luokan lukuvuosisuunnitelmassa, joka pohjautuu oppilaiden oppimissuunnitelmiin (OPH 2010b).

Opetussuunnitelman mukaiset aineet, myös valinnaisaineet, rakennetaan opintokokonaisuuksiksi. Opintokokonaisuudet muodostetaan esimerkiksi työpaikkaopinnoista. Kokonaisuudet kirjataan oppimisuunnitelmiin.

Oppimissuunnitelma
Oppimisuunnitelma auttaa koulua tarjoamaan yksilöllisiä ratkaisuija liittyen JOPO-nuoren kasvun kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Sen avulla turvata oppilaalle edellytykset edetä opinnoissaan yleisopetuksen sekä JOPO-toiminnan tavoiteiden mukaisesti.

Jokaisella JOPO-oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelmat (yleinen tuki) yhdessä oppilaan kanssa. kyse ei ole opetuksen tai oppiaineen eriyttämisestä vaan yksilöllisiä opetusratkaisuja tehdään opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen suhteen.

JOPO-opettaja tekee JOPO-ryhmän oppimissuunnitelman yhteistyössä mm. aineopettajien kanssa. Yhteistyön avulla lisätä JOPO-oppettajan monialaistaosaamista ja näin helpotetaan hänen suunnittelua ja mm. työssäoppimisjaksojen tehtävien tekoa. Yhteistyön kautta myös aineopettajat saavat luontevasti tietoa JOPO-oppilaiden tilanteesta. Oppimissuunnitelma toimii oppilaan edistymisen arviointipohjana, kakissa hänen opiskelemissaan aineissa.

Oppimissuunnitelma auttaa oppilasta ohjaamaan omaa toimintaansa itse asettamiensa tavoiteiden suhteen. Oppimisuunnitelma opettaa oppilasta ottamaan vähitellen vastuuta opinnoistaan ja olemaan tietoinen tavoitteistaan

Oppimissuunnitelma helpottaa yhteistyötä kodin suuntaan. Se tarjota tietoa huoltajalle, jotta tämä osaisi paremmin tukea lastaan hänen itse asettamien tavoitteidensa mukaisesti. Oppimisuunnitelma opettaa oppilasta ottamaan vähitellen vastuuta opinnoistaan ja olemaan tietoinen tavoitteistaan


JOPO-toimintaa ohjaavat normitasiakirjat
  • Perusopetuslaki 642/2010
  • Perusopetusasetus 20.11.1998/852
  • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset, luku 5.3.
  • Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009
  • Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009, 16 §, Joustavan perusopetuksen lisä (voimaan 1.1.2011)

Lähde: Hannele Nissinen 2014, JOPO-FENOMENOGRAFIAA, Oulun yliopisto

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin