Tarvikkeet: tunnehymiöt 
Kesto: n. 15 minuuttia.
Ohjeet: Nimetään ensin tunnehymiöt, mikä kuvaa mitäkin tunnetta. Opettaja kertoo oppilaille yksitellen muutaman seuraavista tilanteista. Lapset nostavat sen tunnehymiökortin ylös, joka parhaiten kuvastaa, miltä heistä tuntuisi olla samassa tilanteessa. Sen jälkeen keskustellaan jatkokysymysten pohjalta, miksi toinen valitsi toisen kortin kuin toinen.

Tilanne 1: Leena kuuli koulussa luokkalaistensa kertovan vitsejä. Joku kertoi, että vitsit olivat tulleet whatsup:illa koko luokalle. Leena huomasi, että hänet oli jätetty taas whatsup-ryhmän ulkopuolelle.
- Miten tilanne olisi voitu estää?
- Mitä luokkakaverit voisivat tehdä tällaisessa tilanteessa?
- Mitä Leenan kannattaisi tehdä?
- Kenelle Leenan kannattaisi kertoa asiasta?
- Miten asiaa voitaisiin selvittää?

Tilanne 2: Eetu oli laittanut kuvia perheen lomamatkalta nettiin. Seuraavana päivänä Eetu löysi koulun ilmoitustaululta kuvan, jossa Eetun perheen lomakuvista oli tehty pilailuversioita.
- Miten tilanne olisi voitu estää?
- Kenen vastuulla kuvat ovat netissä?
- Saako netistä otetuista kuvista tehdä pilailuversioita?
- Entä mikä ero on jos pilailu- kuva jää vain tekijän tietoon?


Tilanne 3: Helvi oli ladannut videon taitoluistelukisois-taan netin videopalveluun. Koulussa kaverit kehuivat videota, mutta netin keskustelupalstalla sitä haukuttiin. Helvi huomasi kommentoijan nimimerkistä, että haukkuja oli sama kaveri, joka oli kehunut videota koulussa.
- Miten tilanne olisi voitu estää?
- Miksi kaveri kommentoi eri tavalla koulussa kuin netissä?
- Entä jos netin kommentoija olisi ollut tuntematon, olisiko se tuntunut yhtä ikävältä? Miksi, miksi ei?

Lähde: Ei nettikiusaamiselle! Opetusmateriaali 4.–6.-luokille, MLL.