Teksti
Rikkailta varastaminen köyhien hyväksi ei ole itsestään selvästi tuomittavaa tai oikeutettua. Järkeviä perusteita voi esittää
puolesta ja vastaan. Hyvässä vastauksessa otetaan kuitenkin huomioon, että varastaminen on eettisesti ongelmallista, vaikka
sen avulla saataisiinkin tehtyä hyvää. On ansiokasta tarkastella erilaisia eettisesti relevantteja tapauksia, joissa varastetaan
köyhien hyväksi. Tarkasteltavien tapausten ei tarvitse liittyä mitenkään kansantarinoiden Robin Hoodiin, vaan nimen ”Robin
Hood” voi tulkita viittaavan yleisesti henkilöön, joka varastaa rikkailta ja luovuttaa varat köyhille.
Tehtävää on mielekästä lähestyä yhden tai useamman normatiivisen etiikan moraaliteorian kautta. Näitä ovat esimerkiksi
hyve-, velvollisuus-, seuraus-, oikeus- ja sopimusetiikan teoriat.
Hyve-etiikan kannalta on keskeistä kysyä, voiko Robin Hood tai hänen tavallansa toimiva ihminen olla hyveellinen. Robin
Hoodilla on ainakin joitakin hyveitä. Hän on esimerkiksi rohkea ja antelias. Tuntuu kuitenkin oudolta, että hyveellinen voisi
silmäänsä räpäyttämättä varastaa ja pitää sitä luonnollisena tapana tehdä hyvää.
Kantilaisen velvollisuusetiikan näkökulmasta on vaikea oikeuttaa rikkailta varastamista, vaikka tarkoitus onkin hyvä. On
hankala ajatella, että varastamisen – tai edes rikkailta varastamisen – voisi toivoa tulevan yleiseksi laiksi. Lisäksi näyttää siltä,
että rikkaat ovat Robin Hoodille vain välineitä köyhien hyvinvoinnin parantamiseksi eivätkä päämääriä sinänsä. Tilannetta on
mahdollista tarkastella velvollisuusetiikan näkökulmasta myös muuten kuin kantilaisen perinteen kautta. Vastauksessa voi
esimerkiksi todeta, että suunnattomien rikkauksien haaliminen on sekin moraalisesti kyseenalaista. Lisäksi voidaan
argumentoida, että Robin Hoodilla on suurempi velvollisuus auttaa vähäosaisia kuin noudattaa lakia ja kunnioittaa
omistusoikeutta, vaikka tämän osoittaminen saattaakin olla haasteellista.
Seurausetiikan näkökulmasta on vastattava kysymykseen, onko varastamisella enemmän hyviä vai huonoja seurauksia.
Puhtaan hedonistiselta kannalta katsottuna se, että rikkaat menettävät osan omaisuudestaan, voi hyvinkin tuottaa
vähemmän kärsimystä suhteessa nautintoon, jonka köyhät voivat tuosta omaisuudesta saada. Sääntöutilitaristin olisi
kuitenkin vaikea tukea varastamista osittain samankaltaisista syistä kuin velvollisuusetiikkaa kannattavan: on hankala
kuvitella, että varastaminen voisi yleisenä sääntönä edistää ihmisten nautintoa tai hyvinvointia. Tekoutilitaristi pystyisi
oikeuttamaan Robin Hoodin toiminnan helpommin.
Vastauksessa voi myös punnita erilaisia oikeuksia, jotka tilanteessa ovat ristiriidassa. Robin Hoodia koskevissa legendoissa
rahat tyypillisesti annettiin puutteessa oleville ja sorretuille. Siksi on mahdollista argumentoida, että joissain tilanteissa
köyhyys voi uhata yksilön oikeutta ihmisarvoiseen elämään – tai oikeutta elämään ylipäätään. Tämän voi esittää perusteeksi
sille, että rikkaan oikeus omaisuuteen on mainittuja köyhien oikeuksia vähempiarvoisempi. Vastauksessa voi myös tarkastella
sitä, miksi omistusoikeutta pidetään moraalisesti tärkeänä. Edelleen on mahdollista väittää, että erittäin
epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa laitonkin toiminta saattaa olla hyväksyttävää tai jopa moraalinen velvollisuus
muutosten aikaansaamiseksi.
Vastauksessa tärkeintä ei kuitenkaan ole erilasten normatiivisen etiikan teorioiden listaaminen ja sen toteaminen, mitä mikin
näistä teorioista tässä tilanteessa sanoisi. Olennaisempaa on Robin Hoodin toiminnan johdonmukainen eettinen tarkastelu,
jossa käsitellään perusteita toiminnan oikeutuksen puolesta ja sitä vastaan.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pohditaan, onko Robin Hoodin toiminta eettisesti oikeutettua. Vastauksen pisteityksessä
kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin eettisen huomion Robin Hoodin toiminnan eettisestä oikeutuksesta.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii Robin Hoodin toiminnan eettistä oikeutusta asianmukaisesti ja tuo esille perusteita
joko toiminnan puolesta tai sitä vastaan. Vastauksessa hyödynnetään jotakin moraaliteoriaa.
15 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on johdonmukaista ja siinä esitetään perusteita Robin Hoodin toiminnan puolesta
ja sitä vastaan joko usean moraaliteorian näkökulmasta suppeasti tai yhden moraaliteorian näkökulmasta syvällisesti.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi tarkastelemalla käsiteltyjen moraaliteorioiden
tarjoamien näkökulmien rajoituksia tai asettamalla Robin Hoodin toiminnan mielekkääseen yhteiskunnalliseen kontekstiin.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Etiikka (FI2) sisältöön ”moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka: hyve-,
seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet”.
puolesta ja vastaan. Hyvässä vastauksessa otetaan kuitenkin huomioon, että varastaminen on eettisesti ongelmallista, vaikka
sen avulla saataisiinkin tehtyä hyvää. On ansiokasta tarkastella erilaisia eettisesti relevantteja tapauksia, joissa varastetaan
köyhien hyväksi. Tarkasteltavien tapausten ei tarvitse liittyä mitenkään kansantarinoiden Robin Hoodiin, vaan nimen ”Robin
Hood” voi tulkita viittaavan yleisesti henkilöön, joka varastaa rikkailta ja luovuttaa varat köyhille.
Tehtävää on mielekästä lähestyä yhden tai useamman normatiivisen etiikan moraaliteorian kautta. Näitä ovat esimerkiksi
hyve-, velvollisuus-, seuraus-, oikeus- ja sopimusetiikan teoriat.
Hyve-etiikan kannalta on keskeistä kysyä, voiko Robin Hood tai hänen tavallansa toimiva ihminen olla hyveellinen. Robin
Hoodilla on ainakin joitakin hyveitä. Hän on esimerkiksi rohkea ja antelias. Tuntuu kuitenkin oudolta, että hyveellinen voisi
silmäänsä räpäyttämättä varastaa ja pitää sitä luonnollisena tapana tehdä hyvää.
Kantilaisen velvollisuusetiikan näkökulmasta on vaikea oikeuttaa rikkailta varastamista, vaikka tarkoitus onkin hyvä. On
hankala ajatella, että varastamisen – tai edes rikkailta varastamisen – voisi toivoa tulevan yleiseksi laiksi. Lisäksi näyttää siltä,
että rikkaat ovat Robin Hoodille vain välineitä köyhien hyvinvoinnin parantamiseksi eivätkä päämääriä sinänsä. Tilannetta on
mahdollista tarkastella velvollisuusetiikan näkökulmasta myös muuten kuin kantilaisen perinteen kautta. Vastauksessa voi
esimerkiksi todeta, että suunnattomien rikkauksien haaliminen on sekin moraalisesti kyseenalaista. Lisäksi voidaan
argumentoida, että Robin Hoodilla on suurempi velvollisuus auttaa vähäosaisia kuin noudattaa lakia ja kunnioittaa
omistusoikeutta, vaikka tämän osoittaminen saattaakin olla haasteellista.
Seurausetiikan näkökulmasta on vastattava kysymykseen, onko varastamisella enemmän hyviä vai huonoja seurauksia.
Puhtaan hedonistiselta kannalta katsottuna se, että rikkaat menettävät osan omaisuudestaan, voi hyvinkin tuottaa
vähemmän kärsimystä suhteessa nautintoon, jonka köyhät voivat tuosta omaisuudesta saada. Sääntöutilitaristin olisi
kuitenkin vaikea tukea varastamista osittain samankaltaisista syistä kuin velvollisuusetiikkaa kannattavan: on hankala
kuvitella, että varastaminen voisi yleisenä sääntönä edistää ihmisten nautintoa tai hyvinvointia. Tekoutilitaristi pystyisi
oikeuttamaan Robin Hoodin toiminnan helpommin.
Vastauksessa voi myös punnita erilaisia oikeuksia, jotka tilanteessa ovat ristiriidassa. Robin Hoodia koskevissa legendoissa
rahat tyypillisesti annettiin puutteessa oleville ja sorretuille. Siksi on mahdollista argumentoida, että joissain tilanteissa
köyhyys voi uhata yksilön oikeutta ihmisarvoiseen elämään – tai oikeutta elämään ylipäätään. Tämän voi esittää perusteeksi
sille, että rikkaan oikeus omaisuuteen on mainittuja köyhien oikeuksia vähempiarvoisempi. Vastauksessa voi myös tarkastella
sitä, miksi omistusoikeutta pidetään moraalisesti tärkeänä. Edelleen on mahdollista väittää, että erittäin
epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa laitonkin toiminta saattaa olla hyväksyttävää tai jopa moraalinen velvollisuus
muutosten aikaansaamiseksi.
Vastauksessa tärkeintä ei kuitenkaan ole erilasten normatiivisen etiikan teorioiden listaaminen ja sen toteaminen, mitä mikin
näistä teorioista tässä tilanteessa sanoisi. Olennaisempaa on Robin Hoodin toiminnan johdonmukainen eettinen tarkastelu,
jossa käsitellään perusteita toiminnan oikeutuksen puolesta ja sitä vastaan.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pohditaan, onko Robin Hoodin toiminta eettisesti oikeutettua. Vastauksen pisteityksessä
kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.
5 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin eettisen huomion Robin Hoodin toiminnan eettisestä oikeutuksesta.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii Robin Hoodin toiminnan eettistä oikeutusta asianmukaisesti ja tuo esille perusteita
joko toiminnan puolesta tai sitä vastaan. Vastauksessa hyödynnetään jotakin moraaliteoriaa.
15 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on johdonmukaista ja siinä esitetään perusteita Robin Hoodin toiminnan puolesta
ja sitä vastaan joko usean moraaliteorian näkökulmasta suppeasti tai yhden moraaliteorian näkökulmasta syvällisesti.
Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi tarkastelemalla käsiteltyjen moraaliteorioiden
tarjoamien näkökulmien rajoituksia tai asettamalla Robin Hoodin toiminnan mielekkääseen yhteiskunnalliseen kontekstiin.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Etiikka (FI2) sisältöön ”moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka: hyve-,
seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet”.