Erittele tekstikatkelmaan 7.A sisältyvät eläinten oikeuksien filosofiset perustelut.
a) Eläinoikeusjuristien lähtökohtana on ajatus eläimistä tuntevina olioina. Kaikki eläimet oletetaan tuntemiskykyisiksi, ja tuntemiskyky on eläinten oikeuksien perusta. Eläinten kyky kokea kipua ja kärsimystä tekee niistä olentoja, joiden intressit täytyy ottaa huomioon siinä missä ihmistenkin intressit. 

Eläinoikeusjuristit painottavat myös eläinten itseisarvoa. Tässäkin perusteluna on tuntemiskyky. Heidän näkemyksensä mukaan tuntevilla olennoilla on itseisarvo, ja ihmisten on siksi suojeltava eläimiä niiden itsensä vuoksi. Eläimiä ei saa kohdella pelkästään ihmisten tarkoitusperiä ajatellen. Ajatus liittyy erityisesti deontologiseen tai velvollisuusetiikkaan. 

Kolmantena filosofisena perusteluna voi mainita sitoutumisen tieteelliseen tutkimukseen ja niin sanottuun varovaisuusperiaatteeseen. Ne perustelevat sitä, miten rajaamme tuntemiskykyisten ja siten itseisarvoisten eläinten joukon. Tieteellinen tutkimus on osoittanut monien eläinten olevan tuntemiskykyisiä, mutta nykytulosten mukaan tarkkaa rajaa ei voida vetää, mitkä lajit ovat tuntemiskykyisiä ja mitkä eivät ole. Varovaisuusperiaate edellyttää eläinoikeusjuristien mukaan sitä, että tuntemiskykyisiksi on oletettava kaikki eläimet, ellei tieteellisen tutkimuksen perusteella voida osoittaa toisin. Eläinoikeusjuristien ajattelussa tieteen tulosten voi nähdä olevan ainakin yksi osatekijä etiikan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon taustalla. 

Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää eritellä tekstikatkelmaan 7.A sisältyvät eläinten oikeuksien filosofiset perustelut. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon. 

3 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee yhtä eläinoikeusjuristien esittämää perustelua eläinten oikeuksille. 

5 pisteen vastauksessa kokelas erittelee yhtä tai kuvailee kahta eläinoikeusjuristien esittämää filosofista perustelua eläinten oikeuksille. 

8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee johdonmukaisesti ja monipuolisesti kolmea eläinoikeusjuristien esittämää eläinten oikeuksien filosofista perustelua. 

b) Kuvaa oikeuksien luonnetta yleisesti ja pohdi sen nojalla, voiko eläimillä olla oikeuksia. 20 p.

Oikeudet voi määritellä esimerkiksi siten, että niiden tarkoituksena on turvata oikeuden haltijoiden – yleensä ihmisyksilöiden – elintärkeät tarpeet ja intressit (oikeuksien intressiteoria). Oikeudet on mahdollista määritellä myös niin, että niiden tarkoitus on turvata yksilöiden autonomia ja päätösvalta omasta elämästään (oikeuksien tahtoteoria). Perustuslaissa turvatut kansalaisten perusoikeudet sisältävät elementtejä kummastakin näkökulmasta. Oikeudet voidaan kuvata myös yksilöiden luonnollisina tai moraalisina oikeuksina, jolloin ne linkittyvät filosofiassa luonnonoikeusajatteluun. Sen mukaan ihmisillä on tiettyjä perustavanlaisia oikeuksia pelkästään sen perusteella, että he ovat ihmisiä, ja yhteiskunnan tehtävä on turvata nämä oikeudet. Tyypillisesti nämä luonnolliset oikeudet ovat esimerkiksi oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen, kuten John Locke määritteli. 

Voi myös todeta, että yleensä oikeudet jaetaan positiivisiin ja negatiivisiin oikeuksiin. Negatiivisella oikeudella tarkoitetaan henkilön oikeutta elää ja tehdä omia valintojaan muiden ihmisten tai yhteiskunnan puuttumatta niihin. Positiiviset oikeudet tarkoittavat oikeutta saada jokin asia, hyödyke tai etuus, kuten vaikkapa toimeentulo, koulutus tai terveydenhoito. Edelleen voi mainita, että oikeudet aiheuttavat muille ihmisille tai yhteiskunnalle velvoitteen kunnioittaa toisten oikeuksia joko olemalla puuttumatta yksilön valintoihin (negatiivisten oikeuksien tapauksessa) tai järjestämällä oikeuksien takaamat etuudet oikeuksien haltijalle (positiivisten oikeuksien tapauksessa). 

Eläinten oikeuksien puolustajat vetoavat usein siihen, että samalla tavalla kuin ihmisillä myös eläimillä on niiden elämän kannalta tärkeitä tarpeita ja intressejä. Filosofiassa kenties tunnetuimmat eläinten oikeuksien puolustajat ovat Peter Singer ja Tom Regan. Singer edustaa utilitaristista perinnettä, ja hän korostaa eläinten kykyä kokea kipua ja kärsimystä. Tämä kyky on hänen mukaansa peruste sille, että eläinten intresseille pitäisi antaa samanlainen painoarvo kuin ihmisten intresseille. Myös eläinoikeusjuristit perustavat näkemyksensä eläinten tuntemiskykyyn. He vetoavat tieteelliseen tutkimukseen ja ”varovaisuusperiaatteeseen”, jonka mukaan kaikki eläimet on oletettava tuntemiskykyisiksi, ellei tutkimuksen perusteella voida muuta osoittaa. 

Tom Regan puolestaan on velvollisuusetiikan edustaja, ja hän korostaa yksilöiden oikeuksia ja jokaisen yksilön itseisarvoa. Hänen mukaansa ihmisten lisäksi myös eläimet tulee nähdä subjekteina, joilla on itseisarvo ja joita ei saa käyttää vain välineinä ihmisten päämääriä varten. Eläinoikeusjuristien vetoomukseen sisältyy myös näitä näkökohtia. 

Vastauksessa voi myös tarkastella kysymystä siitä, edellyttävätkö oikeudet jonkinlaista toimintakykyä tai kykyä vaatia ja ylläpitää omia oikeuksiaan. Esimerkiksi yllä kuvatun oikeuksien tahtoteorian mukaan näin olisi. Tällöin oikeudet voisivat kuulua vain ihmislajin edustajille. Toisaalta voidaan ajatella, että moraaliagenttien pitää kohdella moraalisesti myös niitä, jotka eivät ole moraaliagentteja. Esimerkiksi Tom Regan painottaa tätä näkökulmaa eläinten oikeuksista puhuttaessa. 

On myös hyvä huomata, että eläinoikeusjuristit erottavat ihmisten ja eläinten oikeudet selvästi toisistaan. He vaativat eläimille nimenomaan eläinoikeuksia, jotka ovat erilaiset kuin ihmisoikeudet. Eläimille voidaan esimerkiksi asettaa edustaja, joka puhuu eläinten puolesta. Tällainen menettelytapa on tuttu ihmistenkin oikeuksien yhteydessä, kun eri tavoin vajaavaltaisille asetetaan edunvalvoja. 

Edelleen voi todeta, että yhteiskunnallisia vaatimuksia esitetään yhä enemmän oikeuksien kielellä. Vaatimus eläinten oikeuksien sisällyttämisestä perustuslakiin on tämän suuntauksen mukainen. Ajattelutapa on kuitenkin mahdollista kyseenalaistaa. Miksi pitäisi puhua nimenomaan eläinten oikeuksista? Eikö riitä, että ihmisillä on velvollisuus kohdella eläimiä hyvin? Miksi eläinsuojelulaki ei riitä, vaan tarvitaan erilliset eläinten oikeudet? 

Eläinten oikeuksien puolustajat vastaavat usein, että suojelu tapahtuu suojelijan näkökulmasta, kun taas oikeuksien lähtökohtana ovat aidosti oikeuksien haltijan edut tai intressit. Jos eläinten tarpeet ja hyvinvointi halutaan ottaa vakavasti, jonkinlaiset eläinoikeudet ovat välttämättömiä. Yhteiskunnallisten vaatimusten esittäminen nimenomaan oikeuksien kielellä ja perusoikeuksien turvaamisen kautta takaa oikeuksien haltijalle huomattavasti vahvemman aseman kuin pelkkä suojelu. Vertauskohdaksi voi ottaa vaikkapa naisten oikeuksista aikanaan käydyn keskustelun. 

 

Lopulta kyse on eläinten itseisarvosta: otetaanko eläinten tarpeet lähtökohdaksi, vai määritelläänkö eläinten kohtelu vain ihmisten tarkoitusperien mukaan? Myös eläinoikeusjuristien näkemyksen perustana on eläinten itseisarvo. 

Toisaalta lakitekstiin näyttää kuitenkin sisältyvän oletus siitä, että ihminen voi edelleen hyödyntää eläimiä tuotanto tai lemmikkieläiminä. Sikäli itseisarvoisen kohtelun toteutumisen voi myös kyseenalaistaa. Voi esittää, että eläinsuojelun tehostaminen esimerkiksi eläinoikeusjuristien esittämällä tavalla olisi sopivampi toimi kuin eläinten oikeuksien myöntäminen. 

Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee antaa yleinen kuvaus oikeuksien luonteesta ja pohtia sen nojalla, voiko eläimillä olla oikeuksia. Vastauksen pisteytyksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon. 

5 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin oikeansuuntaisen kuvauksen oikeuksien luonteesta tai esittää jonkin huomion eläinten oikeuksista. 

10 pisteen vastauksessa kokelas esittää oikeansuuntaisen kuvauksen oikeuksien luonteesta ja tarkastelee sen nojalla jotain eläinten oikeuksiin liittyvää näkökohtaa. 

15 pisteen vastauksessa kokelas esittää osuvan kuvauksen oikeuksien luonteesta ja tarkastelee sen nojalla jotain eläinten oikeuksiin liittyvää näkökohtaa syvällisesti tai useampaa näkökohtaa yleisluontoisesti. 

Huippupisteiden vastauksessa oikeuksien kuvaus on monipuolinen. Kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi linkittämällä pohdintansa eläinten oikeuksista johonkin filosofisessa perinteessä käytyyn luonnollisia oikeuksia, ihmisoikeuksia, eläinten intressejä, moraalista subjektia tai luonnon ja eläinten itseisarvoa koskevaan keskusteluun.