Takiaiset on kasvisuku asterikasvien heimossa. Siihen kuuluu 11–13 lajia risteymälajeja lukuun ottamatta. Suvun tieteellinen nimi Arctium tulee kreikan kielen karhua tarkoittavasta sanasta arktos. Pohjoismaissa ja Suomessa esiintyy neljä takiaislajia. Ne ovat kaksivuotisia suuria vankkajuurisia ruohoja. Niiden varsi on tukeva ja haarova, lehdet isolapaiset ja pehmeät. Takiaisten mykeröjen kehto on pallomainen ja täynnä liikkuviin otuksiin tarttumista auttavia koukkuja. Pohjoismaiden takiaiset risteytyvät helposti keskenään. Suomen neljästä lajista iso-, pikku- ja seittitakiainen ovat ihmisen asumilla paikoilla kasvavia muinaistulokkaita ja lehtotakiainen harvinainen alkuperäinen lehtokasvi aivan lounaassa.

Takiaiset ovat Etelä-Suomessa. Syksy on hyvä aika lähteä kaivamaan takiaisen juuria, mutta voit kerätä niitä myös alkukesästä, ennen kuin kukkavarsi on noussut metriä korkeammalle. Takiainen viihtyy soraisessa maassa, eikä lapiollakaan juuri saa pariakymmentä senttiä pidempiä juuripätkiä.

Takiaista ei kannata lähteä kaivamaan villapaidassa. Kaksivuotisen takiaisen juuria kaivetaan ensimmäisen vuoden syksyllä; siementävän kasvin juuri tekee jo kuolemaa. Vaikkei kaivettavalla kasvilla siis ole siemeniä, vieressä saattaa löytyä montakin siementävää vartta, ja siemenet takertuvat melko kiinteästi villaan.