Mustikka on monivuotinen, pysty, 10–30 cm korkea varpu, jonka varret ovat särmikkäitä ja vihreitä. Lehdet ovat soikeita, suippoja, sahalaitaisia ja varisevat talveksi. Mustikka kukkii touko-heinäkuussa. Vaaleanpunaiset kukat ovat kellomaisia ja sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Päältä ja sisältä tummansininen marja on pallomainen ja vahapeitteinen. Marjat voivat olla myös mustia ja kiiltäviä, jolloin mustikoilta puuttuu pintaa peittävä ohut vahakerros.

Kasvupaikat: Mustikka kasvaa yleisenä koko Suomessa. Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Se viihtyy Etelä-Suomessa runsaana lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla. Pohjois-Suomessa mustikkaa tavataan hieman kuivemmilla ja karummilla kangasmailla. Mustikka viihtyy varjoisilla kasvupaikoilla, ei suorassa auringonpaisteessa. Mustikkaa löytää pohjoisrinteiltä, hakkuualueiden reunoilta.

Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun. Sato on runsaimmillaan noin kahden viikon ajan marjojen tummansiniseksi muuttumisen jälkeen. Satoa heikentävät mustikan kukinnan aikaiset yöpakkaset. Kukissa vierailevien pölyttäjien määrä vaikuttaa ratkaisevasti sadon suuruuteen. Alkukesän viileiden säiden aikana hyönteiset eivät lennä ja pölytys ei silloin onnistu. Jotta talvehtivat mustikanvarvut välttyisivät kylmyysvaurioilta ja tuottaisivat marjoja satoaikaan, ne tarvitsevat suojakseen lumipeitteen.

Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta.
Mustikka on runsaskuituinen ja siinä on erittäin paljon polyfenoleja, joilla on monipuolisia vaikutuksia terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Mustikkaa sanotaankin yhdeksi maailma " Superfoodiksi".