Puolukka on pysty tai koheneva, 5–30 cm korkea, monivuotinen varpukasvi. Varret ovat puutuneita ja karvaisia. Vahapintaiset lehdet talvehtivat. Ne ovat muodoltaan suippoja ja väriltään päältä vihreitä ja alta vaaleanvihreitä. Puolukka kukkii kesä-heinäkuussa. 5–8 mm pitkä, ruukkumainen teriö on väriltään valkoinen tai punertava. Kukinnot sijaitsevat varren latvassa tiheässä tertussa. Hapahkon makuinen marja on pallomainen, väriltään punainen ja mehukas.

Kasvupaikat:
Puolukka kasvaa koko Suomessa. Puolukka on metsien aluskasvillisuuden yleisin varpu. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat kuivat, kuivahkot ja tuoreet kankaat. Sitä tavataan myös rämeillä, lehtomaisissa metsissä, korpimetsissä, kallioilla, tunturikankailla ja pellonpientareilla.

Puolukka tuottaa luonnonmarjoista suurimman sadon. Satoisimmat puolukkakasvustot ovatkin usein päätehakkuun jälkeisillä aukeilla tai siemenpuuston alla. Parhaimmat marjapaikat tuottavat 100–500 kg:n hehtaarisatoja. Puolukan paras poiminta-aika ajoittuu elokuun lopulta lokakuun alkuun. Puolukkaa on perinteisesti käytetty liharuokien lisäkkeenä. Sitä voidaan käyttää raaka-aineena marjakeittoihin, puuroihin, uuniruokiin, leivonnaisiin ja mehuihin. Marjaa säilötään pakastamalla, survomalla tai hyytelöksi tai hilloksi keittämällä. Marjat sisältävät luontaisesti säilyvyyttä edistävää bentsoehappoa, joten marjat säilyvät hyvin viileässä varastoituna raakasurvoksena tai veteen säilöttynä.