Kun ristiretkiä oli niin ne vilkastuttivat keskiajan kaupan käyntiä erityisesti italin aluella. Jotkut kauppiassuvut tuottivat toiminnallaan suuria raha määriä, joten heillä oli akaa ja rahaa nauttia elämästä.


taiteilijat etsivä sielua mutta löytävät perspektiivin.

Renessanssi seuraa antiikin antamia jälkiä myös taiteessa. Taiteilijat halusivat beistää ja maalata teoksia, jotka olisivat mahdollisimman todemmukaisia. He ihailivat luontoa niin että he halusivat ikuistaa sen. Maalatessaan he löysivät maalaustaiteesta uuden apukeinon, perspektiivin. Sen avilla saatiin asiat oikeassa mittasuhteessa esim: kaukana olevat ihmiset kuvattiin pienempinä ja lähempän olevat isompia.


Renesanssin ihanteena oli yleisnero leonardo da vinci

Leonardo da vinci on ehkä viisain ihminen jonka koko maailman historia tuntee se tuntuu mahdottomalta että yksi ihminen on saanut niin paljon työtä aikaan hänen koko elämänsä aikana kuin leonardo. Leonardo oli tutkinut tähtiä ja planeettoja. Hän halusi tietää miksi/miten näemme värejä. Hän tutki ihmisten ja eläinten ruumiita selvittääkseen miten ne toimivat. Hän teki vielä monta keksintöä. luulisi jo että hän ei olisi tehnyt enempää mutta hän oli vielä ehkä koko maailman tunnetuin taidemaalari. renesanssin aikana varakkaat/ rikkaat italialaiset arvostaivat monipuolisesti taitavia, lahjakkaita ja älykäitä ihmisiä elikkäs yleisneroja. ihanne nousi "yleis maailmailnen ihminen", joka "ymmärtää kaiken, kykenee kaikkeen ja tuntee mielenkiintoa kaikkea kohtaan"




BAROKKI

Barokki oli taidesuuntaus, se käytti mahtipontisuutta ja ylenpanttista koristeellisuutta luomaan draamaa ja jännitettä maallisen ja kirkollisen vallan ilmaisukeinona kuvanveistossa, maalaustaiteessa, arkkitehtuurissa, sisustuksessa, kirjallisuudessa, tetterissa ja musiikissa. barokin aikakausi alkoi noin vuoden 1600 paikkeilla roomassa italiassa, ja levisi sieltä lähes koko eurooppaan ja amerikan mantereelle. Barokin suosion takasi katollisen kirkon tuki. trenton kirkolliskokouksessa oli päätetty, että taiteiden pitäisi viestiä uskonnollisia aiheita suoralla uja emotionaalisella osallistumisella. Katolliselle kirkolle barokkiarkkitehtuuri oli yksi vastareformaation tärkeimpiä propagandavälineitä.


siinä on giovanni pierluigi da palestrina. (renesanssi)


orlando di lasso (renesanssi)


vivaldi (Barokki)


Bach (Barokki)

Klassismi eli uusklassismi (vanha klassisismi, uuslat, classikismus, classis luokka) on barokin ja rokokoon jälkeen syntynyt taidesuuntaus, joka vaikutti 1700 ja 1800 luvulla. Sillä tarkoitetaan yleensä Rooman ja antiikin klassisen Kreikan taiteen ja kirjallisuuden pitämistä esikuvana.
Klassismi syntyi vastineeksi barokille, jonka muotojen koristeellisuudesta ja ylenpalttisuudesta haluttiin pyrkiä yksinkertaisuuteen, tasapainoon ja luonnollisuuteen.

Kirjallisuudessa klassismin ajanjaksona pidetään 1600-lukua ja 1700-luvun alkua. Kirjallisuudessa klassismi pyrki myös muodon ja sisällön harmoniaan sekä ilmaisun selkeyteen. Klassismin keskus oli tuolloin Ludvig XIV:n Ranska, jossa suuntaus keskittyi erityisesti salonkeihin ja hoviin. Klassismi ihannoi antiikin kirjallisuutta, jonka pohjalta pyrittiin laatimaan säännöt eri kirjallisuudenlajeille.

mozart (classismi)


beethoven (classismi)

Romantiikan musiikki on länsimaisessa taidemusiikissa aikakausi ja tyylisuunta joka kehittyi klassismin musiikista 1810 luvulla ja päättyi vaiheittain 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä modernismi tullessa vallitsevaksi tyylisuunnaksi. Romantiikan aikakausi sijoitetaan eri taiteenlajeissa eri aikoihin ja tyylikauden ajoittaminen on siksi tuottanut suuria vaikeuksia. Esimerkiksi anglosaksisessa kirjallisuudessa sen katsotaan perinteisesti sijoittuvan vuosiin 1770–1820 kun taas laajan varhais, täys ja myöhäisromantiikka määrittelyn perusteella sen voidaan katsoa musiikissa alkaneen vuosien 1770–1790 vaiheilla ja jatkuneen aina 1910-luvun alkuun asti.


Chophin (Romantiikka)


Tsaikovski (Romantiikka)