Kirjoittamista käsitelleellä demolla keskustelimme 5-luokkalaisten esimerkkitekstien pohjalta palautteen antamisesta ja mihin asioihin sitä suunnataan. Palautteen antamiseen on pakko ensinnäkin varata huomattavasti aikaa. Palautteen kielen pitää olla oppilaalle selkeää ja aina rakentavaa, positiivisen sävyistä. Antaisin itse palautteen mieluiten verbaalisesti varmistaakseni sen ymmärrettävyyden. Keskustelimme myös vertaispalautteen antamisesta. Palautteen vastaanottaminen vertaiselta voisi olla helpompi ottaa vastaan, ja vertaisen palaute voisi olla merkityksellisempää: ope ei ymmärrä tarkoitustani vs hyvä kaverini ei ymmärrä mitä tarkoitan. Vertaispalautteen antamiseen löytyy hyviä apukysymyslomakkeita, ja palautteet voitaisiin antaa oppilalle kotiläksyksi toisen tekstille huolellisesti.

Kirjoittamisen opettamisen suhteen on itselläni vielä kysymysmerkkejä. Kuitenkin ajatus on siinä, että kirjoittamisen pitäisi olla mielekästä , ei pakkopullaa. Monipuolisten tekstien kirjoittaminen, suunnitteluun ja prosessiin panostaminen ja oppilaan mahdollisuus vaikuttaa, mitä kirjoittaa ovat päälimmäisenä mielessä. Luukan artikkeli herätteli miettimään, mihin kirjoittamisella pyritään. Onko tavoitteena kielellisesti sujuva teksti, luovuus vai itseilmaisu. Itse ajattelen, että luovuuden ja itseilmaisun taidot tulevat painottumaan minun opetuksessani. Entistä vähemmän on tilanteita, joissa rakenteellisesti täydellistä kirjoituskieltä tarvitaan, toki koulussa muttei juurikaan sen ulkopuolella. Näen tärkeämpänä oman ajattelun kehittymisen ja oman ilmaisun haluamallaan tavalla.