Pitääkö paikkansa?
Testaa tietosi. Pitävätkö väitteet Hivistä paikkansa?
Oikeat vastaukset tehtäviin
1. Hi-virus tuhoaa hoitamattomana ihmisen immuunijärjestelmää, jonka avulla keho puolustautuu taudinaiheuttajia vastaan.
Oikein. Hiv tulee sanoista human immunodeficiency virus, suomeksi ihmisen immuunikatovirus. Virus vaikuttaa ihmisen puolustusjärjestelmään tuhoamalla immuniteettia ylläpitäviä soluja. Tällöin keho ei pysty puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan, jolloin ihminen voi sairastua helposti erilaisiin tauteihin.
Hi-virus löydettiin 1980-luvun alussa, jolloin yllättäen nuoria perusterveitä miehiä alkoi sairastua vakavasti uuteen tuntemattomaan sairauteen, eikä tartuntatapoja tiedetty. Tieto on sittemmin lisääntynyt valtavasti ja hivin hoito on muuttanut koko sairaudenkuvan. Hiviin on olemassa tehokas lääkitys, jonka kautta hiv-tartunta ei pääse heikentämään immuniteettia. Lääkitys pitää hiv-tartunnan saaneen hivin suhteen terveenä ja oireettomana sekä estää hivin tarttumisen eteenpäin.
2. Hoitamattomana hiv voi edetä aidsiin.
Oikein. Hoitamattomassa hiv-tartunnassa on kolme vaihetta: mahdolliset ensioireet, oireeton vaihe ja aids-vaihe. Hoitamattomana hiv etenee aids-vaiheeseen, jossa immuunijärjestelmä on hyvin heikko ja ihminen sairastuu vakavasti. Tänä päivänä Suo- messa hiviin on tarjolla hyvä lääkehoito, jolla sairauden eteneminen ja aidsiin sairastu- minen voidaan tehokkaasti estää. Tästä syystä aids onkin harvinainen Suomessa, koska täällä lääkehoito on hyvin saatavilla.
Hiv ja aids -sanoja saatetaan virheellisesti edelleen käyttää toistensa synonyymeinä, sillä hiv oli 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa sairautena hyvin erilainen: uusi, tuntematon ja pelottava. Hiv johti aidsiin ja kuolemaan, koska hoitoa ei oltu vielä löydetty.
Hiv-lääkityksen ansiosta hiv-positiivinen voi elää täysipainoista elämää, eikä hiv-tartunta ole este esimerkiksi suhteen muodostamiselle, lapsen saamiselle, opiskelulle tai työskentelylle haluamallaan alalla.
3. Hivin oireet poikkeavat täysin muiden sairauksien oireista.
Väärin. Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat yksilöstä toiseen. Hiviin ei liity sellaisia oireita, joista voisi päätellä hiv-tartunnan. Vain osa hiv-tartunnan saaneista saa sairauden alkuvaiheessa ensioireita, jotka ovat flunssan kaltaisia. Osalla hiv-tartunta voi olla hyvinkin pitkään oireeton. Hiv-testissä käyminen on ainoa varma tapa selvittää, onko hiv-tartunta. Hiv-testiin hakeutuminen julkisen terveydenhuollon kautta on maksutonta.
4. Hiv koskettaa ainoastaan homomiehiä.
Väärin. Suomessa todetaan suhteellisesti eniten hiv-tartuntoja miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa sekä ihmisillä, jotka tulevat maista, joissa hivin esiintyvyys on korkea. Lisäksi tartuntoja todetaan ulkomaanmatkailijoilla, joilla on ollut suojaamatonta seksiä maissa, joissa hivin esiintyvyys on korkea. Huolimatta siitä, että on väestöryhmiä, joissa on todettu suhteellisesti enemmän hiv-tartuntoja, kuka tahansa voi saada hiv-tartunnan. Maailmassa elää noin 38 miljoonaa ihmistä, joilla on hiv-tartunta. Jokaisella heistä on läheisiä. Hiv koskettaa siis suurta osaa maailman väestöstä.
5. Hiv leviää aivastamalla.
Väärin. Virukset ovat erilaisia ja tarttuvat eri tavoin. Hi-virus ei tartu syljen välityksellä. Suomessa ja maailmalla hiv tarttuu yleisimmin seksin välityksellä.
Hiviin liitetään paljon ennakkoluuloja ja väärää tietoa sen tartuntatavoista. Joskus esimerkiksi hivin uskotaan tarttuvan pintojen kautta, vaikka hi-virus ei säily tartuttavana ihmisen elimistön ulkopuolella. Oikean tiedon puute ja ihmisten turhat pelot liittyen hiviin johtavat hiv-tartunnan saaneiden syrjintäkokemuksiin.
Hivin tarttumistavat voi kerrata osoitteessa hivpoint.fi
6. Hiv-positiivinen ei voi työskennellä terveydenhuollossa.
Väärin. Hiv-tartunnan saaneen hi-virusmäärä saadaan lääkityksellä niin matalaksi, että hiv ei tartu. Tällöin hiv-positiivinen voi elää omannäköistään elämää, sekä tehdä haluamansa valinnat opiskelun, matkustamisen, seurustelusuhteen muodostamisen, perheen perustamisen ja uravalinnan suhteen. Hiv-positiivinen voi päästä unelmansa ammattiin samalla tavalla kuin kuka tahansa muu. Hiv-positiivisuus ei ole este esimerkiksi sairaanhoitajana tai lääkärinä työskentelemiselle.
Vanhentuneisiin tietoihin perustuvat käsitykset hivistä ja sen tartuntatavoista voivat johtaa virheellisiin käsityksiin ja ajatuksiin siitä, mitä hiv-positiivinen voi tehdä.
7. Hi-virus voi tarttua muun muassa seuraavien eritteiden välityksellä: veri, emätinerite, siemenneste, esiliukaste ja peräaukon lima.
Oikein. Hiv voi tarttua tilanteissa, joissa viruspitoista verta tai eritettä, kuten emätine- ritettä, peniksen esiliukastetta tai siemennestettä pääsee toisen ihmisen limakalvoille tai verenkiertoon. Hiv ei koskaan tartu muiden eritteiden, kuten syljen, hien tai virtsan välityksellä.
Suomessa hiv-tartunta saadaan yleisimmin seksissä. Seksin välityksellä tartuntariski on valtaosin emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia. Suuseksissä hiv-tartunnan riski on todennäköisesti erittäin alhainen, ja riski on ainoastaan osapuolella, joka saa kumppanin siemennestettä, esiliukastetta tai emätineritettä suuhunsa. Seksissä ei ole hivin riskiä, jos hiv-tartunnan saanut on toimivalla lääkityksellä.
Hiv voi tarttua myös yhteisessä käytössä olevista huumeiden pistosvälineistä. Lisäksi hiv voi tarttua veren- tai elinsiirron yhteydessä, mutta Suomessa tartuntoja ei ole saatu tätä kautta vuoden 1985 jälkeen. Hiv voi tarttua myös hiv-positiiviselta äidiltä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Kun äidin hiv-tartunta on ollut tiedossa, Suomessa ei ole syntynyt yhtään hiv-positiivista lasta hiv-positiivisille äideille hyvän hiv-lääkityksen ansiosta.
8. Hiv-tartunnan voi saada WC:stä, jonka pöntön reunalla on veritahra.
Väärin. Hiv ei tartu veritahroista. Hi-virus ei säily tartuttavana ihmisen elimistön ulkopuolella. Hivin tarttumiseen veriteitse liittyy paljon pelkoja ja väärää tietoa. Hiv voi tarttua veriteitse, mutta Suomessa se on harvinaista ja tarkoittaa huumeiden pistovälineiden yhteiskäyttöä. Tämä tartuntatapa on Suomessa kuitenkin hyvin harvinainen ja tapauksia todetaan vain muutama vuodessa. Suomessa kaikki luovutettu veri testataan hivin ja muiden tarttuvien sairauksien osalta, joten luovutetun veren kautta ei tule hiv-tartuntoja.
9. Kondomi on ainoa tapa ehkäistä hiviä seksissä.
Väärin. Kondomin ja liukuvoiteen käyttäminen seksitilanteissa on yksi tapa ehkäistä hiviä ja tietysti muita seksitauteja. Hiviin on olemassa myös muita ehkäisykeinoja.
Prep on hivin ennaltaehkäisylääkitys, jota suositellaan henkilöille, joilla ei ole hiv-tartuntaa, mutta joilla on korkea riski saada tartunta. Prepiä ei tarvitse käyttää, jos seksikumppanilla on hiv ja hän on toimivalla hiv-lääkityksellä, sillä tällöin hivin riskiä ei ole edes seksissä ilman kondomia.
Pep on hivin jälkiehkäisylääkitys. Lääkitys pienentää hivin tarttumisriskiä, kun se aloitetaan 72 tunnin sisään altistuksesta.
Sekä prep- että pep-lääkitys voidaan saada vain lääkärin kanssa keskustelun kautta, eivätkä ne suojaa muilta seksitaudeilta. Lisää tietoa prepistä ja pep:stä, hivpoint.fi
Lisäksi hiviä voidaan ehkäistä hiv-testauksella, jotta ei tietämättään tartuta hiviä eteenpäin.
10. Hiv-testeihin tulee hakeutua viimeistään kahden viikon kuluttua suojaamattomasta seksistä.
Väärin. Hiv-testiin voi hakeutua aikaisintaan, kun hiviin liittyvästä riskitilanteesta on kulunut 4-6 viikkoa. Testitulos on varma, kun riskitilanteesta on kulunut 3 kuukautta tai kauemmin. Hiviin liittyvällä riskitilanteella tarkoitetaan tilanteita, joissa hiv on voinut tarttua. Hiv-testit on kehitetty löytämään hivin vasta-aineita. Ihmisen keho alkaa tuottaa vasta-aineita omassa tahdissaan tartunnan jälkeen. Tästä syystä hiviä ei voida testata ja todeta heti riskitilanteen jälkeen.
Hiv-testiin kannattaa hakeutua, kun on ollut emätin- tai anaaliyhdyntää ilman kondomia eikä ole tiedossa, onko seksikumppanilla hiv-tartunta. Hiv-testi on verikoe. Testi on maksuton julkisessa terveydenhuollossa, kuten terveysasemalla, sukupuolitautien poliklinikalla ja opiskelijaterveydenhuollossa. Näissä paikoissa verikoe otetaan yleensä laskimosta ja tuloksen saa viikon kuluessa. Myös järjestöt (kuten SPR ja Hiv- point) tekevät hiv-testausta maksutta. Järjestöissä käytetään sormenpäästä otettavaa pikatestiä, jonka tuloksen saa heti.
11. Hiv-positiiviset kohtaavat syrjintää sairautensa vuoksi.
Oikein. Hiviin liittyy turhaa pelkoa ja ennakkoluuloja, jotka johtavat ikävimmillään hiv-tartunnan saaneiden syrjintään. Syrjintää on sellainen toiminta, jossa ihmistä kohdellaan muita huonommin jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai terveydentilan, kuten hiv-tartunnan perusteella. Jokaisella ihmisellä on oikeus elää ilman syrjintää tai pelkoa syrjinnästä.
Hiv-tartunnan saaneet kokevat, että hiv-positiivisena elämisessä kaikkein vaikeinta on se, että muilla ihmisillä on väärää ja vanhentunutta tietoa hivistä, ja siksi heihin kohdistuu ennakkoluuloja ja syrjintää. Hiv-positiiviset ovat kohdanneet syrjintää opiskelu- ja työelämässä sekä vapaa-ajalla harrastuspiireissä tai ystävyys- ja seurustelusuhteita solmiessa.
Hiv-tartunta ei saa estää opintoihin tai työhön hakeutumista. Hiv-tartunnan saaneen terveydentilaa koskeviin tietoihin pätee sama vaitiolovelvollisuus kuin muihinkin terveystietoihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilaan hiv-tartunnasta tietävä opettaja tai kouluterveydenhoitaja ei saa kertoa hiv-tartunnasta eteenpäin muille opettajille tai oppilaille.
Syrjintätilanteet tulee aina ottaa vakavasti ja tukea ja neuvoja syrjintätilanteisiin liittyen voi kysyä Hivpointilta, Positiiviset ry:ltä tai Yhdenvertaisuusvaltuutetulta.
12. Yksittäinen ihminen ei voi tehdä mitään hiv-positiivisten kokeman syrjinnän vähentämiseksi.
Väärin. Ihmisten puheissa ja käsityksissä toistuva vanhentunut tieto on merkittävä tekijä hiviin liittyvässä stigmassa. Jo omien käsitysten päivittäminen tuoreeseen tietoon auttaa väärän tiedon leviämisen pysäyttämisessä. Hiv-tartuntojen ehkäiseminen ja stigman vähentäminen ei ole vain hiv-positiivisen harteilla. Jokaisella on mahdollisuus suojautua hiv-tartunnalta. Säännölliset seksitautitestaukset ja oman hiv-statuksen tietäminen auttavat ehkäisemään hivin leviämistä.