• joka viides suomalainen sairastuu
  masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusii

Diagnosoidun kliinisen masennuksen yleisyys (v. 2013):

Oireet:

• syvästi alavireinen tila, positiiviset kokemukset ja hallintakeinot eivät auta
• vaikeus saavuttaa mielihyvän tuntemuksia tavallisin keinoin
  (liikunta, syöminen, sosiaalinen vuorovaikutus)
• uupumus
• kielteinen minäkuva
• syyllisyyden tunne
• unihäiriöt
• itsetuhoiset ajatukset, pahimmassa tapauksessa saattaa johtaa itsemurhaan

Negatiiviset ajatusvääristymät:

Mielivaltainen päättely

• johtopäätösten tekeminen ilman todisteita tai vastoin todisteita
• "Nuo puhuvat minusta tälläkin hetekellä pahaa."

Yliyleistäminen

• yksittäistapauksen yleistäminen
• "Tämäkään ei onnistunut. Minulta ei onnistu koskaan mikään."

Merkityksen suurentelu tai vähättely

• tapahtumia arvioidaan negatiivisen ennakkokäsityksen pohjalta
• "Tästä syntyy katastrofi."

Mustavalkoinen ajattelu

• kaikki tai ei mitään -ajattelu
• "Tästä esseestä tuli huono. Ei minusta tulekaan kirjailijaa."

Valikoiva ajattelu

• huomioidaan vain negatiivista ennakkokäsitystä tukeva tieto
• "Lukion 2. vuosi oli täysi floppi." (Todellisuudessa vain yksi jakso meni huonommin)

Itsekeskeiset tulkinnat

• tapahtumat tulkitaan henkilökohtaisesti
• "Minun takiani luokkani ei menestynyt."

Syyt:

• masennuspotilaan lähiomaisilla masennus normaalia yleisempää
  --> ympäristön vaikutus, perinnöllisyys
• liittyy usein aivojen välittäjäaineiden toiminnan muutoksia
  - alentunut serotoniinitaso synapseissa
  - myös noradrenaliini ja dopamiini voivat vaikuttaa
• laukaisevina tekijöinä usein elämäntapahtumat
  (esim. avioero, vakava sairastuminen, oimaisen kuolema, työttömäksi jääminen)
• eristäytyneisyys ja sosiaalisten kontaktien puuttuminen voi altistaa

Psykodynaaminen näkökulma:

Menetetty objektisuhde
Heinz Kohutin ajatus siitä, että masennuksen taustalla on vakava psyykkisen kehityksen häiriö. Lapsi ei ole saanut empaattisesti peilaavaa ihailua ja arvostusta samastumiskohteena olleelta vanhemmalta. Tästä syystä hän pyrkii aikuisiässä korvaamaan puutteellista itsetuntoa sellaisten ihmissuhteiden avulla, joissa hän saa ihailua. Tätä kutsutaan narsistiseksi häiriöksi. Jos narsistisesti häiriintynyt henkilö menettää itetuntonsa pönkittämisen kannalta tärkeän ihmisen, hän kokee itsensä arvottomaksi ja masentuu.

Minäihanteen ristiriidat
Masennus johtuu minän ja ihanneminän välisestä ristiriidasta, jossa ego lamaantuu kyvyttömyydessään täyttää ihanneminän vaatimuksia.



Kognitiivinen näkökulma:

Perustuu Aaron T. Beckin tutkimuksiin. Masentuneella ihmisellä on negatiivisesti vääristynyt tapa hahmottaa itsensä, tulevaisuutensa, ja koko maailma. Ajatukset kiertävät negatiivista kehää. Negatiiviset automaattiset ajatukset muodostuvat aiempien elämänkokemusten pohjalta.

dhq
http://www.etk.fi/tiedote/masennus-vie-yha-harvemman-tyokyvyttomyyselakkeelle/

Hoito:
Hoito riippuu masennustilan vaikeusasteesta ( lievä - keskivaikea - psykoottinen)
Parantuminen on sitä vaikeampaa, mitä kauemmin masennus on kestänyt. Hyvä sosiaalinen tukiverkosto auttaa toipumisessa.

• psykoterapiat
• lääkehoito (esim. fluoksetiini, jonka vaikutuksesta serotoniinia jää pidemmäksi ajaksi synapsirakoon)
  - masennuslääkkeiden käyttöä jatketaan masennuksesta parantumisen jälkeenkin, jottei masennus uusiutuisi
• vakavan masennuksen hoidossa sähköhoito tehokkain

Itsehoito:

• sosiaalisen eristäytymisen välttäminen
• päivärutiineista kiinnipitäminen
• liikunta
• muut harrastukset

17-vuotias tyttö näyttää, mitä masennus oikeasti on: "Harjasin hiukseni - ensimmäistä kertaa neljään viikkoon"