Tutkimussuunnitelmat
Kuvaileva tutkimus
1. Vaihe
Teoria: Ovatko lapset jotka ovat kokeneet väkivaltaa itse aggressiivisia
Hypoteesi: Ovat
2. Vaihe
Operationalisointi: Vaikuttaako lapsuudessa koettu väkivalta henkilön persoonallisuuteen.
Riippumaton muuttuja x on väkivalta ja riippuva muuttuja on henkilön aggressiivisuuden määrä.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja teorialähtöinen.
Kuvaileva tutkimus.
Tutkimukseen valitaan sellaisia henkilöitä, jotka ovat kokeneet väkivaltaa lapsuudessa.
Haastatellaan väkivaltaa kokeneita henkilöitä ja näytetään erilaisia kasvojen eleitä
Teoria: Ovatko lapset jotka ovat kokeneet väkivaltaa itse aggressiivisia
Hypoteesi: Ovat
2. Vaihe
Operationalisointi: Vaikuttaako lapsuudessa koettu väkivalta henkilön persoonallisuuteen.
Riippumaton muuttuja x on väkivalta ja riippuva muuttuja on henkilön aggressiivisuuden määrä.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja teorialähtöinen.
Kuvaileva tutkimus.
Tutkimukseen valitaan sellaisia henkilöitä, jotka ovat kokeneet väkivaltaa lapsuudessa.
Haastatellaan väkivaltaa kokeneita henkilöitä ja näytetään erilaisia kasvojen eleitä
Kuvaileva tutkimus
Tutkitaan sitä, millaisissa tilanteissa henkilöt ovat sosiaalisia tai epäsosiaalisia. Halutaan tietää vaikuttaako sosiaalisuuteen esimerkiksi ympäröivät ihmiset tai tilanne. Pyydetään henkilöitä kirjoittamaan lyhyt teksti tilanteesta jossa he ovat olleet sosiaalisia ja tilanteesta jossa he ovat olleet epäsosiaalisia.Voidaan kysyä koehenkilöitä esimerkiksi itsearviointia omasta sosiaalisuudestaan yleensä ja pyytää heitä kuvailemaan jotakin tästä poikkeavaa tapahtumaa. Valitaan eri taustoista tulevia henkilöitä, sekä sulkeutuneempia, että avoimempia. Otokseksi valitaan esimerkiksi lukiolaiset nuoret, jotta tutkittavilla on kuitenkin jotain yhteistä. Verrataan teksien sisältöjä ja kirjoittajien persoonien vaikutusta heidän kohtaamiinsa tilanteisiin. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Ongelmakohtana voi olla se, ettei esimerkiksi henkilön persoonasta poikkeavaa käyttäytymistä aiheuttanut tilanne ole toistunut, jolloin ei voida tietää onko tilanne ainoa syy poikkeavaan sosiaalisuuden tasoon. Esimerkiksi vireystilalla voi olla vaikutusta. Myös pelkästään lukiolaisista koostuva otanta voi olla ongelmallinen, jos halutaan tietää ilmiöstä muissakin ihmisryhmissä. Tulokset voidaan operationalisoida esimerkiksi keksimällä mahdollisia sosiaalisuuden ilmenemismuotoja, joiden sopivuutta henkilön kertomukseen voidaan arvioita asteikolla 1-5 (sopii erittäin hyvin - sopii erittäin huonosti).
Tapaustutkimus
Tutkimusongelma: Terrori-iskun tekijän syyt terrori-iskuun.
Hypoteesi: Teko juonsi juurensa lapsuudesta ja ryhmän painostus vaikutti.
Tutkimusote: tapaustutkimus
Tietolähteet:
Hypoteesi: Teko juonsi juurensa lapsuudesta ja ryhmän painostus vaikutti.
Tutkimusote: tapaustutkimus
Tietolähteet:
- Rikosrekisteristä selvisi, että henkilöllä oli muutama pahoinpitelymerkintä
- Henkilörekisteristä kävi ilmi, että henkilöllä oli mielenterveysongelmia. Perheen isällä oli alkoholiongelmia ja henkilö ei ole saanut hyväksyntää vanhemmiltaan.
Tapaustutkimus
Miksi murhaaja uusii tekonsa?
Ongelma rajataan tapauksiin joissa teko on uusittu puolen vuoden sisällä.
Oletamme että henkilöllä on ollut henkisesti raskasta vankilassa joka on johtanut murhan uusimiseen.
Tutkimus on laadullista joten tapahtumaa ei voida mitata määrällisesti. Teon toteuttajaa haastatellaan tekoa edeltävistä tunnekokemuksista vankilassa.
Tutkimustietoa analysoidaan ja verrataan tapahtumiin joissa murhaaja ei ole toistanut tekoa tai henkilö ei ole murhannut kertaakaan.
Hypoteesin paikkaansa pitävyys voidaan todeta haastattelujen tulosten pohjalta.
Reliabiliteettia on vaikea tutkia mutta toistettavuus on hyvä koska tuloksia voidaan ottaa ympäri maailmaa.
Ongelma rajataan tapauksiin joissa teko on uusittu puolen vuoden sisällä.
Oletamme että henkilöllä on ollut henkisesti raskasta vankilassa joka on johtanut murhan uusimiseen.
Tutkimus on laadullista joten tapahtumaa ei voida mitata määrällisesti. Teon toteuttajaa haastatellaan tekoa edeltävistä tunnekokemuksista vankilassa.
Tutkimustietoa analysoidaan ja verrataan tapahtumiin joissa murhaaja ei ole toistanut tekoa tai henkilö ei ole murhannut kertaakaan.
Hypoteesin paikkaansa pitävyys voidaan todeta haastattelujen tulosten pohjalta.
Reliabiliteettia on vaikea tutkia mutta toistettavuus on hyvä koska tuloksia voidaan ottaa ympäri maailmaa.
Teksti
Tutkimusongelma:Vaikuttaako se, asuuko ihminen maalla vai kaupungilla siihen, onko hän enemmän luonteeltaan itsenäinen vai ryhmästä riippuvainen?
Hypoteesi:Maalla asuvat ovat itsenäisempiä
Tutkimussuunnitelman laatiminen:
1.Muuttujien operationalisointi
-Riippumaton muuttuja x:Ihmisen asuinpaikka
2. Menetelmien valinta
-Kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen:
-Tutkimusote:Korrelatiivinen tutkimus
-Koehenkilöiden valinta: 5-70.vuotiaita miehiä ja naisia, Nivalasta ja Oulusta maalla ja kaupungilla asuvia
Tutkimuksen toteuttaminen:
- Tiedonkeruumenetelmä: Itsearviointi ja läheisten arviointi ko.henkilöstä kyselylomakkeen avulla
Arviointi tutkimuksesta:
Reliabiliteetti: Jos tutkimushenkilöt asuvat Suomessa, tulos ei välttämättä ole pätevä muissa maissa. Tutkimukseen osallistuvia täytyy olla runsaasti, ja sekä suuremmista että pienemmistä kaupungeista.
Validiteetti:
Hypoteesi:Maalla asuvat ovat itsenäisempiä
Tutkimussuunnitelman laatiminen:
1.Muuttujien operationalisointi
-Riippumaton muuttuja x:Ihmisen asuinpaikka
2. Menetelmien valinta
-Kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen:
-Tutkimusote:Korrelatiivinen tutkimus
-Koehenkilöiden valinta: 5-70.vuotiaita miehiä ja naisia, Nivalasta ja Oulusta maalla ja kaupungilla asuvia
Tutkimuksen toteuttaminen:
- Tiedonkeruumenetelmä: Itsearviointi ja läheisten arviointi ko.henkilöstä kyselylomakkeen avulla
Arviointi tutkimuksesta:
Reliabiliteetti: Jos tutkimushenkilöt asuvat Suomessa, tulos ei välttämättä ole pätevä muissa maissa. Tutkimukseen osallistuvia täytyy olla runsaasti, ja sekä suuremmista että pienemmistä kaupungeista.
Validiteetti: