Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaan läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan kirjallisen suostumuksen. Lupa pyydetään yhteydenoton yhteydessä nimetyn asiantuntijaryhmän kokoamiseen. Kirjallinen lupa allekirjoituksineen pyydetään asiantuntijaryhmän kokoontumisessa. Mikäli huoltaja-/t tai oppilas eivät ole läsnä ryhmän kokouksessa, niin kirjallisen luvan saatua asia voidaan käsitellä ryhmässä. Asian käsittelyn jälkeen tulee huoltajalle/huoltajille ja oppilaalle saattaa tiedoksi, mitä käsitellystä asiasta on päätetty. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

Kouluterveydenhoito, sairauden vaatima hoito ja erityisruokavaliot

Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä. Neuvolassa alkanutta lapsen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, arviointia ja edistämistä jatketaan kouluterveydenhuollossa ja siitä eteenpäin opiskeluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhoitoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Sitä toteutetaan yksilöllisten terveystarkastusten avulla sekä luokan hyvinvointia arvioimalla. Varsinainen työ painottuu terveystarkastuksiin, terveyden edistämiseen sekä muuhun ennaltaehkäisevään toimintaan. Sairaanhoito ei kuulu kouluterveydenhuoltoon, vaan infektiosairaudet ja muut pitkäaikaissairaudet hoidetaan pääsääntöisesti terveyskeskuksessa tai muussa hoitopisteessä.

Kouluterveydenhuolto on osa koulun oppilashuoltoa ja toimii aktiivisessa yhteystyössä koulun ja kodin kanssa.

Kouluterveydenhuolto käsittää

1. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta 3 vuoden välein
2. Vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen
3. Oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen
4. Oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti
5. Oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen
6. Oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset

Erityisen tuen järjestämiseksi pitkäaikaissairauden vuoksi seurantaa tai hoitoa koulupäivän aikana tarvitsevan oppilaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelmaan tulee olla kirjattuna tuki ja seuranta, jota oppilas tarvitsee koulupäivän aikana. Tässä tulee ottaa huomioon, mitä yhteistyössä lapsen, huoltajan ja oppilashuollon kanssa on sovittu. Lisäksi on otettava huomioon oppilaan sairauden hoidosta vastaavan tahon ohjeet ja paikallisesti kouluterveydenhuollolle ja opetustoimelle annetut menettelyohjeet.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto noudattaa kansallisen allergiaohjelman (2008–2018) suosituksia. Allergiat ovat lisääntyneet välttämishoitojen seurauksena ja sitä kautta myös erityisruokavalioiden kustannukset nousseet. Monesti varhaislapsuuden allergioiden välttämishoitoja on jatkettu, eikä altistuksia ole tehty allergian jatkumisen selvittämiseksi.

Joka syyslukukauden alkaessa vanhemmat täyttävät ilmoituksen erityisruokavalion tarpeesta. Terveydenhoitaja kartoittaa suosituksen mukaisesti lapsen/nuoren allergiat, sen vahvuuden, mahdolliset altistamishoidot ja arvioidaan erityisruokavalion tarve sekä mahdollista lääkärintodistuksen tarvetta ja ilmoittaa erityisruokavaliot keittiön ruokapalveluvastaavalle. Vuonna 2015 kuntayhtymässä aloittaa ravitsemusterapeutti, joka toimii myös kouluterveydenhuollon tukena.

Terveystarkastukset

Asetuksen mukaisesti kouluterveydenhuollossa oppilaalle järjestetään terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla on laajempi tarkastus. Laaja terveystarkastus sisältää lääkärin ja terveydenhoitajan tekemät terveystarkastukset sekä opettajan ja vanhempien arvion oppilaan hyvinvoinnista ja selviytymisestä koulussa. Määräaikaisissa terveystarkastuksissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä muut terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät sekä tarjotaan valtakunnallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Yhteistyö kodin kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat tärkeä osa kouluterveydenhuoltoa. Kaikille peruskouluikäisten lasten huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua lastensa laajoihin terveystarkastuksiin. Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajan tarkastus on ensimmäisenä opiskeluvuotena ja lääkärin tarkastus toisena opiskeluvuotena.

Pääsääntöisesti kouluterveydenhuolto toimii ajanvarauksella. Oppilaalle mahdollistetaan terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy kuitenkin myös ilman ajanvarausta vastaanottopäivien aikana (1-2 tuntia/vrk). Terveydenhoitajan tavoittaa arkisin päivittäin puhelinaikana. Mikäli terveydenhoitaja on estynyt vastaamaan puhelimeen, tekee hän soitonsiirron kollegan puhelimeen tai vaihtoehtoisesti välittää yhteystiedon, minne voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Kiireettömissä asioissa terveydenhoitajan tavoittaa myös sähköpostitse tai oppilaitoksen hallinto-ohjelman (Wilma) kautta.

Oppilashuoltoryhmissä

Terveydenhoitajan osuus

• Alansa asiantuntija
• Kokonaisnäkemys oppilaasta
• Yhteydenpito opettajiin, lääkäriin, huoltajiin, psykologiin, nuorisopsykiatriaan, sairaalaan, sosiaalitoimeen, poliisiin ym. yhteistyötahoihin.

Erityisesti alakoulussa:

• Luotettavan suhteen luominen perheeseen
• Mahdollisten fyysisten syiden vaikutusten selvittäminen oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin
• Terveyteen liittyvä valistus

Erityisesti yläkoulussa

• Erilaisten ongelmien kasaantuessa ja psykosomaattisten oireiden ilmetessä terveydenhoitaja avainasemassa ongelmien selvittämisessä
• Masentuneisuuden / tunne-elämän häiriöiden tunnistaminen
• Auttamispalveluihin opastaminen
• Keskusteleva, kuunteleva aikuinen

Linkki: Kouluterveydenhuollon toimintaopas

http://www.ksthky.fi/files/55/Kouluterveydenhuollon_toimintaohjelma.pdf