Vuonna 1920 Isolahden koulupiiri oli uusi ja piiriin rakennettaisi koulu Isolahden talon seudulle. Piiriin kuuluvat Muurasjärven kylästä Tikkalan torppa Niiniaho, Peltolan talo, Rannilan torppa Mutkala, Heikkilän, Salinahon, Pukkimäen ja Vähälahden talot, kruununtorpat Ahola, Hiekkala, Koivisto, Kantola, Kolula, Lapinmäki, Rasinaho, Ronsu, Siltala, Taipale ja Valkeamäki (Pikkula), Muuramen kylästä Isolahden, Pitkälahden ja Polkulan talot, viimemainitun torppa Mannila (Pilkkala) sekä Mellerin talo. Asukasluku 277. - Keskisuomalainen 31.12.1919

 

Uusi koulu aloitti toimintansa Heikkilän talossa 1920. Koulutila vuokrattiin Aaron Rikamalta. Oppilaita oli aloittavassa koulussa 16 poikaa ja 14 tyttöä. Ensimmäinen opettaja oli Laila Leonta Suova. Poikien käsityön opettajaksi valittiin Toivo Suova. Käsityöhuone vuokrattiin maanviljelijä Kalle Peltolalta. Kunta koetti ostaa Heikkilän pysyväksi kansakouluksi Isolahteen vuonna 1922. Se ei onnistunut. Koulu toimi siellä vielä vuoden eli kaikkiaan kolme vuotta. Vuoden 1922 kesäkuussa koulu opettajaksi valittiin Anna Laura Willman. - Korpilahden koululaitos 1880-1980.

 

Heikkilän jälkeen koulu toimi Niinistössä kaikkiaan neljä vuotta. Kunta hankki Niinistön omistukseensa vuonna 1924. Opetusministeriö myönsi Muuramen kunnalle tukea Isolahden koulun rakentamiseen.

 

Kunta erotti Niinistön torpan maista Niiniaho nimisen tontin, jolle uusi koulu. rakennettiin v. 1927-28. Koulurakennuksen hirret on tuotu Heinämäestä. Rakennustyömaan työnjohtajana toimivat Oskari Heikkinen ja Kalle Kangas. Koulun piirustukset teetettiin Itä-Hämeen Maanviljelysseuran Rakennustoimistossa Lahdessa v. 1926. Ovet ja ikkunat valmisti puuseppä Ville Lindqvist. -Muuramelainen 13/1980 ja 15/1980.

 

Rakennusvaiheeseen liittyi kiistoja, sillä koulun rakennuslautakunta haki eroa tehtävästään keväällä 1929, mutta sitä ei myönnetty. Uuteen kouluun jouduttiin tekemään sisustustöitä koskeva täydennysremontti syksyllä 1929. Vihdoin koulu vihittiin käyttöönsä 26. 1. 1930. Koulun johtokunnan puheenjohtaja oli Anton Ahlström. Opettajana toimi Aune Sarparanta. – Aamulehti 31.10.1922, Keskisuomalainen 20.1.1924, Sisä-Suomi 10.9.1927 28.4.1929, Saarijärven Paavo 2.9.1920, 29.6.1922, 8.6.1929 ja 28.1.1930, Työn Voima 10.7.1924.

 

Opettaja Aune Alma Annikki Sarparanta valittiin Isolahden koulun opettajaksi jo vuonna 1925. Vuodeksi 1931 koulun opettajan sijaiseksi valittiin epäpätevä ylioppilas, kapteeni Ilmari Sarparanta. Vakituinen opettaja Aune Sarparanta oli saanut virkavapaata ensin opintoja varten ja sitten sairauden vuoksi. Sairaus oli tuberkuloosi, jonka vuoksi vakinainen opettaja oli parantolassa hoidettavana. Oppilaan vanhemmat nousivat kapinaan epäpätevää opettajaa vastaan ja kantelivat maaherralle. Tarkastaja pyysi vanhempia perumaan kantelunsa ja tuki viransijaista opettajan toimeen.

 

Lasten vanhemmat menivät koululakkoon asiansa vuoksi. Kouluhallitus määräsi, että viransijaisen on oltava pätevä opettaja. 1932 kevätlukukaudeksi sijaisopettajaksi valittiin opettaja Siiri Lydia Nieminen. – Kansan Lehti 16.1.1932, Työn voima 22.10.1931, Aamulehti 3.12.1931, Keskisuomalainen 7.8.1925.