Sotkamon vasusta löytyy mm.:

Koko varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta pohjautuu kieleen. Ei ole olemassa oppimisen aluetta, jossa ei vivahteikasta kieltämme tarvittaisi. Sotkamon murre rikastuttaa kieltämme vielä lisää.

Lapsen saapuessa ensi kertaa varhaiskasvatuksen piiriin kasvattaja kiinnittää kaiken huomionsa lämpimän vuorovaikutussuhteen luomiseen. Tällöin aikuisen ja lapsen välille kehittyy vuorovaikutuksellinen yhteys. Uuden lapsen ja ryhmän toisten lasten sekä aikuisten välisen vuorovaikutussuhteen rakentumisessa ensim-mäinen oma opettaja tai hoitaja toimii välittäjänä ja tukijana. Lapselle tulee antaa aikaa tutustua uusiin ihmisiin kasvattajan tuella, omassa tahdissaan.

Vasukeskustelussa huoltajat kertovat lapsensa kielellisestä kehityksestä. Näin syntyvä lapsituntemus luo perustan pedagogisen toiminnan yksilöllistämiselle. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan kaikki perus-tetekstissä kuvatut kielellisen identiteetin osa-alueet.

Pienten lasten kielen ymmärtämisen taitoja tuetaan vastaamalla sanattomiin, non-verbaaleihin viesteihin sanoittamalla lapsen eleitä, ilmeitä ja tunteita muistaen, että kielen ymmärtäminen ja puheen tuottaminen eivät kulje käsi kädessä. 48 Sotkamon varhaiskasvatussuunnitelma

Kasvattajat ovat tietoisia myös siitä, että lapsi tunnistaa aikuisen äänensävyn ja äänenpainon herkemmin kuin aikuisen sanoman sisällön. Sensitiivinen, läsnä oleva kohtaaminen vaatii lapsen tasolle laskeutumista. Sensitiivinen kasvattaja kiinnittää huomiota omiin äänensävyihin ja äänenpainoihin sekä katsekontaktin luomiseen.

Lapsille luetaan paljon. Kirja on loistava väline läheisyyteen. Lukuhetki voi olla kahdenkeskinen tai pien-ryhmän yhdistävä lukukokemus tai sitten koko ryhmälle yhteisiä uusia merkityksiä luova lukutilanne. Ai-kuinen on kirjoja lukiessaan sataprosenttisesti läsnä. Eläytyvä lukeminen, lapselle vieraiden käsitteiden avaaminen, sanavaraston rikastuttaminen kuvia tutkien, tunteiden tunnistaminen ja niistä keskustelu – kaikki nämä elementit kuuluvat lukuhetkeen. Pienryhmässä lukeminen ja kirjojen tutkiskelu luo lasten ja aikuisten välistä yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja antaa yhteisiä merkityksiä tarinoille.

Lapsille luetaan monenlaisia kirjoja: kuvakirjoja, satuja, tarinoita, loruja ja runoja sekä tietokirjoja. Kirjojen valitsijoina lapset ja aikuiset täydentävät toisiaan. Pieni lapsi rakastaa toistoja ja nauttii siitä, että pystyy ennakoimaan tutun tarinan tapahtumia. Samalla lapsi kartuttaa tietämystään kirjojen käsittelemistä asioista. Aikuisen eläytyvällä lukemisella ja tilanne huumorilla on tärkeä merkitys lapsen mielenkiinnon synnyttä-misen ja ylläpitämisen kannalta. Tunnerikkaasta huumorilla höystetystä lukuelämyksestä jää lapselle tun-nejälki, joka luo pohjaa sanalliselle kehitykselle. Luettelo eri-ikäisille soveltuvista lastenkirjoista löytyy tästä ja kirjallisuutta perheiden moninaisuudesta, surun kohtaamisesta, ystävyydestä sekä erilaisuudesta tästä.

Kuvaileva ja eläytyvä kielen käyttö rikastuttaa lapsen passiivista sanavarastoa jo ennen kuin hän osaa pu-hua. Aikuisten tehtävänä on rakentaa lapsen kanssa oppimisympäristöjä, jotka ruokkivat lapsen mielikuvi-tusta ja kielen kehitystä. Esitetään lapsille teatteria eri muodoissa ja otetaan käyttöön äänen eri sävyt. Lasta kannustetaan puhumaan ensin pienessä joukossa, ja rohkeuden salliessa koko ryhmän seurassa. Esiintyminen antaa lapselle rohkeutta omaan kielelliseen ilmaisuun.

Lukuhetken yhteydessä harjaantuvat myös tärkeät vuorovaikutustaidot. Luetusta keskusteltaessa lapsi saa aikuisen esimerkin kautta ja aikuisen tukemana harjoitella vuorottelevaa puhumista. Kasvattaja kiinnittää lukutilanteessa huomiota sensitiiviseen vuorovaikutukseen ja antavat esimerkin kunnioittavasta puheta-vasta, jonka osia kuunteleminen ja oikea-aikainen vastaaminen sekä toisen puheen kunnioittaminen ovat. Lapsi tuntee, että hänen esittämiään kysymyksiä sekä mielipiteitä arvostetaan ja hän rohkaistuu kertomaan ajatuksiaan toisia huomioiden sekä kunnioittaen. Suomen kielen monimerkityksiset sanat, synonyymit, murresanojen ja yleiskielen eroavuudet avautuvat lapselle pikkuhiljaa.