2) adjektiivien taivutus
-taipumattomat adjektiivit (-on siis vain yksi muoto, ei erikseen en-suk, ett-suk, tai a-muotoa)

annorlunda=erilainen, toisenlainen
bra=hyvä
extra=ylimääräinen, lisä-
fel=väärä
gammaldags=vanhanaikainen
gratis=ilmainen
kul=kiva
lagom=sopiva / passande=sopiva -ande/-ende -päätteiset adjektiivit ovat taipumattomia
prima=ensiluokkainen, priima
udda=outo, pariton (esim. en udda typ=outo tyyppi, udda handskar=parittomat käsineet
äkta=aito
spännande=jännittävä
skrämmande=pelottava
leende=hymyilevä

3) verbitaivutus
D) apuverbin jälkeen infinitiivi(=verbin perusmuoto) ilman att-sanaa

kan studera=osaa/voi opiskella

vill studera=haluaa opiskella -OBS! vill=haluaa! (-ei ole ruotsissa futuurin apuverbi siis)

måste studera=on pakko/täytyy opiskella

ska studera=aikoo opiskella -ska on futuurin apuverbi!
-ska voi myös tarkoittaa: pitää (tehdä jtkn), ska studera=pitää opiskella
eli ska on tavallaan måste-verbin lievempi muoto

får studera=saa opiskella

skulle studera=opiskelisi
-skulle voi myös tarkoittaa: piti , skulle studera=piti opiskella

borde studera=pitäisi opiskella

bör studera=pitää opiskella (-myös ska studera=pitää opiskella)

lär studera= kuulemma opiskelee,kuuluu opiskelevan, lienee opiskelee

D) apuverbin kaltaisten verbien jälkeen ei att-sanaa (Precis 4)
-nämä verbit toimivat samoin kuin apuverbit

tarvita= behöva, behöver, behövde, behövt
esim. behöver göra=tarvitsee tehdä

olla tapana=bruka, brukar, brukade, brukat
esim. brukar göra=on tapana tehdä

ehtiä= hinna, hinner, hann, hunnit
esim. hinner göra=ehtii tehdä

antaa, sallia=låta, låter, lät, låtit
esim. låter göra=antaa tehdä jtkn, sallia tehdä jtkn

jaksaa=orka, orkar, orkade, orkat
esim. orkar göra=jaksaa tehdä

sattua=råka, råkar, råkade, råkat
esim. råkar göra=sattuu tekemään

päästä(tekemästä jtkn)=slippa, slipper, slapp, sluppit
esim. Jag slipper städa=pääsen siivoamasta (=minun ei tarvitse siivota=jag behöver
inte städa)
tuntua, vaikuttaa=tyckas, tycks, tycktes, tyckts
esim. Du tycks vara stressad=Sinä vaikutat olevan stressaantunut
-on siis eri verbi kuin tycka=olla jtkn mieltä, tycker, tyckte, tyckt
tai verbi tycka om=tykätä jstkn, pitää jstkn

uskaltaa=våga, vågar, vågade, vågat
esim. vågar göra=uskaltaa tehdä

ajatella, aikoa= tänka, tänker, tänkte, tänkt
esim. tänker göra=aikoo,ajattelee tehdä
-tänka-verbi toimii myös futuurin apuverbinä

toivoa=hoppas, hoppas, hoppades, hoppats
esim. Jag hoppas göra det=Toivon tekeväni sen. ( =Jag hoppas att jag gör det.=

onnistua=lyckas, lyckas, lyckades, lyckats
esim. Du lyckas ta studenten=Onnistut pääsemään ylioppilaaksi/ Onnistut suorittamaan
yo-tutkinnon.

epäonnistua=misslyckas, misslyckas, misslyckades, misslyckats
esim. misslyckas göra=epäonnistua tekemään

näkyä=synas, syns, syntes, synts
esim. Allt är inte vad det syns vara=Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää olevan.



4) Persoonapronominien eri muodot

minä=jag me=vi
sinä=du te=ni
hän(miehestä)=han he=de /dom -dom= 1) de=he
2) dem -objektimuoto:heidät, heitä
hän(naisesta=hon

hän(sukupuolineutraali pron.)=hen


-omistuspronominit:
minun=min, mitt, mina meidän=vår,vårt, våra
sinun=din, ditt, dina teidän=er, ert, era
hänen(miehestä)= hans heidän=deras
hänen(naisesta)=hennes
hänen(sukupuolineutraali pron.)=hens


-objektimuodot:
minua, minut=mig meitä, meidät=oss
sinua, sinut=dig teitä, teidät=er -obs! er=1)teidän -omistussana
2)teitä, teidät
-objektimuoto
häntä, hänet(miehestä)=honom heitä, heidät=dem /dom
häntä,hänet (naisesta)=henne
(obs! hennes=hänen -omistussana!)
häntä, hänet (sukupuolineutraali pron.)=henom /hen -eli sama muoto kuin perusmuoto hen


5) Muita pronomineja

jotkut, muutamat=några (obs! Älä käytä enkun some-sanaa!)
jokainen ihminen=varje människa - VARJE+SUBSTANTIIVIn epämäär. muoto!
jokainen (jos ei ole substantiivia mukana)käytetään muotoa: VAR OCH EN
-siis: var och en + EI substantiivia!
-vertaa: Varje människa/Varje person behöver kärlek.
=Jokainen ihminen tarvitsee rakkautta.
Var och en behöver kärlek.
=Jokainen tarvitsee rakkautta.

jokaisen ihmisen velvollisuus=varje människas plikt /skyldighet
-varje+subst. epämäär. muoto +s perään
jokaisen velvollisuus=VARS OCH ENS plikt
-huomaa VAR OCH EN -pronominin omistusmuoto: VARS OCH ENS
-eli s molempiin sanoihin

joka neljäs vuosi =vart fjärde år
-ett-suk. sanan kanssa muoto: vart
-en-suk.sanan kanssa muoto: var (esim. var fjärde dag =joka neljäs päivä)
joka toinen päivä = varannan dag

- obs! VAR + järjestysluku (ei siis varje)
var tredje(=joka kolmas), var femte(=joka viides), var sjätte(=joka kuudes)

-siis: JOKA-sanoja on kolme: VARJE -milloin käytetään? -vastaus: substantiivin kanssa
VAR OCH EN -milloin? -vast.: ilman substantiivia
VAR, VART -milloin? -vast.: järjestysluvun kanssa


sama ihminen=samma människa SAMMA+substantiivi
-samma-pron. ei esiinny yksinään
Kiitos samoin!=Tack detsamma!
Boken är samma bok / Boken är densamma.
Lärarna är samma lärare / Lärarna är desamma.
DENSAMMA, DETSAMMA, DESAMMA ilman substantiivia!

sellainen= en sådan, ett sådant, sådana
samanlainen= en likadan, ett likadant, likadana
-näiden pronominien yhteydessä käytetään yksikössä useimmiten artikkelia substantiivin yhteydessä,
esim. en sådan kurs, ett sådant år



paljon kirjoja= många böcker -många, jos seuraa monikossa oleva substantiivi (Precis 3)
(ei siis: mycket) eli laskettavissa oleva substantiivi (ei siis aine- tai
abstrakti sana)

vähän kirjoja= få böcker -få , jos seuraa laskettava sana eli monikossa oleva sana
(ei siis: lite/ litet)

paljon ihmisiä= många människor /mycket folk=paljon väkeä

vähän ihmisiä=få människor -eli få=1)vähän
harvat ihmiset=få människor 2) harvat, harvoja

harvemmat=färre

useimmat= de flesta
esim. de flesta människor -ei siis automaattisesti tule määräistä muotoa, vaikka on de flesta
-jos on rajoittava prep.määre : de flesta människorna i Lieksa

paljon rakkautta=mycket kärlek
vähän rakkautta=lite /litet kärlek
paljon vettä=mycket vatten
vähän vettä=lite /litet vatten


koko päivän=hela dagen -hela+määr. muoto
molemmat päivät= båda dagarna -båda+määr. muoto


Presidentti itse= Presidenten själv

-mutta jos korostetaan ITSE presidentti, JOPA presidentti = SjälvA presidenten



6) relatiivisia adverbeja ja relatiivipronomineja

jossa=DÄR Island är ett land där jag vill bo. (=...ett land i vilket jag vill bo
/...ett land som jag vill bo i.
jonne=DIT Island är ett land dit jag skulle vilja åka.

josta= SOM+prep.OM Island är ett land som jag har hört mycket om.

SOM+om=josta
-obs! som-lauseessa prepositio laitetaan lauseen loppuun

jolloin=DÅ Jag väntar på nästa sommar då jag ska besöka Island.

kaikki mitä=ALLT VAD Det är allt vad jag vet om saken.
-lauseesta löytyy subjekti, joten relatiivipron. on VAD

kaikki mitä=ALLT SOM Allt, som sägs, är inte sant. =Kaikki, mitä sanotaan, ei ole totta.
(mutta: Allt, vad man säger, är inte sant.
-tässä on subjekti: man , joten rel,pron, on Allt vad)

mikä=VILKET Det är jättekallt vilket inte är trevligt.
-korrelaattina koko edell. lause eli viitataan koko edelliseen lauseeseen,
tällöin pron. VILKET
- ja muistathan, että relatiivilause on sivulause: kieltosana tulee ennen verbiä
(Kon su li/kie pre)


7) Sanajärjestyksestä
Sivulauseita ovat a) alistuskonjunktiolla alkavat:

että=att
kun=när

koska=eftersom/då


jos=om

vaikka=fast /fastän

siksi että= därför att

jotta= för att /så att

ennen kuin=innan
-jos edellä on kielteinen päälause, niin ennen kuin =förrän
esim. Hon kan inte komma till skolan förrän hon är frisk.


sitten kun =sedan
sen jälkeen kun=sedan / efter att


kunnes=tills

siitä huolimatta että= trots att

mitä -sitä =ju -desto / ju -dess
Ju mer man läser, desto bättre kan man.
-desto-lauseessa käänteinen sanajärj.



c) epäsuora kysymys eli kysyvä sivulause

-epäsuora kysymys on sivulause= kon su li/kie pre

-suora kysymys (esim. Varför RINGDE DU sent på natten?)saadaan epäsuoraksi vaihtamalla subjektin ja predikaatin paikkaa:1) Jag vill veta, varför DU RINGDE sent på natten.
kon su pre

Berätta, varför du inte ringde på kvällen.
kon su kie pre

2) Jag undrar OM du också ringde på morgonen.
kon su li pre

-jos suora kysymys alkaa verbillä niin epäsuoraan lisätään: OM


3) Jag undrar, vem SOM ringde tidigt på morgonen.
kon su pre

Säg mig, vilken kompis som lånade dig pengar.
kon su pre
-jos kysymyssana on suorassa kysymyksessä subjektina niin epäsuoraan
kysymykseen lisätään apusubjektiksi SOM (,jotta saadaan sivulauseen
sanajärjestys: kon su li/kie pre

-pilkkua saa sivulauseissa käyttää, jos huvittaa (-monesti jätetään pilkut pois)
-att(=että)-sanan edessä ei kuitenkaan ole tapana käyttää pilkkua