0-2. lk Tuija Pekkarinen ja Paula Jokela

Käsityöryhmä

Täältä löydät kuvia ja tekstiä käsityöryhmän työskentelystä Lestijärvi-teeman ajalta.

Julia

Tiistai

Suunnittelin Lestijärvi-lapasen loppuun piirtämällä lapasen kämmenpuolen
ruutupaperille ja liimamalla sen kartongille, mihin merkittiin millä langoilla lapaset tehdään. Haluaisin joskus itse tehdä ne lapaset.

Liitteet:

image.jpeg

Perjantai

Suunnittelin Lestijärvelle omat lapaset. Lapasen värit kuvaavat järveä ja metsiä. Katsoin netistä hieman mallia jonka jälkeen aloin tekemään suunnitelmaa ruutupaperille.

Liitteet:

image.jpeg
image.jpeg

Iiris

Maanantai

Tein katon pahvista ja liimasin sen paikoilleen. Leikkasin aaltopahvista kattoon ruskean päällysen, jonka liimasin paikoilleen. Maalasin talon keltaisella. Tein tikkaita rautalangasta.

Liitteet:

Iiris maanantai

Juuso

Maanantai

Pipon valmistuttua aloin tekemään sille kaveriksi samanvärisiä lapasia. Sain tehtyä jo peukalon paikan kohdalle kun sain hieman apua Tuijalta.

Liitteet:

image.jpeg

Lotta

Maanantai

Ensin ompelin vaakunan kiinni pussiin. Ompelin työn valmiiksi. Kirjoitin aibädille ylös. Siitä pussista tuli aika hieno. Aloitin myös huovutustyön.

Liitteet:

image.jpeg

Matias

Maanantai

Maanantaina rakensimme katon pahvista johon liimattiin valkoista aaltokartonkia ja punaisia täpliä. Tein välityönä robottikäden.

Liitteet:

image.jpeg

Perjantai

Aloin tekemään mielikuvitustaloa. Rakensimme talon seinät ja lattia ohuesta vanerista,jonka naulasimme ja leimasimme yhteen. Välityönä tein vähän niin kuin vasaran.

Roosa

Tiistai

Piirsin Åke Utterin talon loppuun. ja sain työn valmiiksi. Liimasin kuvat kartongille ja koristelin sen.

Lestijärveläinen taiteilija Åke Utter

rakastaa metsiä ja luontoa ylipäänsä.

Rakkautensa hän on tartuttanut myös

vaimoonsa Maj-kariniin.

Taiteilijakodissa on pysyvä

myyntinäyttely. Esillä on mm.

puun juurakoista tehtyjä

Kynttilänjalkoja, luontokelloja sekä

puukollaaseja. Syystä onkin

luonnollista, että heidän kotinsa

rakennettiin kaksikymmentä vuotta

sitten pääasiassa puusta Lestijärven

kirkonkylän tuntumaan. Eikä mistä

tahansa puusta vaan punahangosta,

mänty-ylimyksestä. Sisärakenteissakaan

ei näy merkkejä maalista. Pinnat on

sivelty pääosin parafiinillä, paikoin

seinät on petsattu. Kodin ulkovuori

käsittelemätöntä puuta, joka on alkanut

vuosien varrella punertaa.

Liitteet:

image.jpeg

Maanantai

Päätin lestinpuvun jälkeen piirtää museon ja kirjoittaa siitä tekstin.

Lestijärven kotiseutumuseo sijaitsee
kauniilla mäntykankaalla Rantatien
varrella hautausmaan ja paloaseman
välissä. Paikka on luonnonkaunis ja
keskellä kirkonkylää. Museoalue on noin
hehtaarin kokoinen. Museoalueen ympärille
on rakennettu punaiseksi maalattu pisteaita
v. 1987. Museoaleen pihalla on myös tuulimylly,
jalka-aitta, Pappilan vanha aitta, luhtiaitta,
makasiini, riihi, lato ja pienet aitat. Lestintietä
kulkeva ei voi ohittaa aluetta huomaamatta.
Kesäisin museoalueella on opas ja muuhunkin
vuoden aikaan vierailut ovat mahdollisia, kunhan
asiasta sovitaan puheenjohtajan tai sihteerin kanssa.
Ovet ovat avoimet myös erilaisten tilaisuuksien
järjestämiselle.Toivotaan, että museoaluetta
hyödynnetään entistä aktiivisemmin lasten ja
nuorten kotiseutukasvatuksessa.

Liitteet:

image.jpeg

Perjantai

Piirsin ja väritin lestinpuvun. Tuija myös antoi minun pitää sellaista päällä. Otimme muutaman kuvan minusta ja puvusta. Kirjoitin myös siitä tekstin.

Lestinpuvun suunnittelivat Alli Kangasvieri,

Maj-Karin Utter ja Annikki Hautala. He

aikaansaivat Lestijärvelle oman pitäjänpuvun.

Annikki Hautalan idean pohjalta he suunnitte-

livat ja toteuttivat puvun, jossa hillitysti ilmenee

Suomen naisen parhaat ominaisuudet: valoisuus,

rauhallisuus, koruttomuus ja kauneus.

Värit kuvastavat järvemme sineä ja valkohan-

kiemme puhtautta. Sinisen hameen, valkean

puseron ja raidallisen liinan täydentää

seppämestari Uuno Vedenpään sommittelema

tuohikoru.

Liitteet:

image.jpeg
image.jpeg