1. Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta

1.1. Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma

Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Ohjausjärjestelmän normiosan muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat. Järjestelmän eri osat uudistuvat, jotta opetuksen järjestämisessä pystytään ottamaan huomioon muutokset koulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan koulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista.

Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet ja sisällöt liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi opetussuunnitelman perusteet sisältävät tavoitteita ja sisältöjä koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksia lainsäädäntöön, johon perusteissa määrättävät asiat perustuvat.

Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja toteuttamisessa. Paikallinen opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa sekä koulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan muuhun paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

1.2. Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten

mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
esiopetuksen opetussuunnitelma
mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma
mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut
opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.

Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista.

Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.

Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

1.3. Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.

Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

1.4. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

Paikallinen opetussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvuosisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen delegoinnista kouluille ja koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnasta.

Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kokonaisuuden osalta päättää ja kuvata.

1.4.1. Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa, opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat sekä perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
esiopetuksen opetussuunnitelma
mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma
mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut
opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa

Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat

mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
esiopetuksen opetussuunnitelma
mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma
mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä
muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1– 2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

1.4.2. Paikallinen tuntijako

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

1.4.3. Kieliohjelma

Kieliohjelma

1.4.4. Opetuksen mahdolliset painotukset

Opetuksen mahdolliset painotukset

1.4.5. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden koulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.
Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeuden- mukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksella edistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellen kasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saada ohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen. Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.

Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviä valintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin ja työelämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirin ammateista.

Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksi voivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.

Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisia opiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnan taitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkin oppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä.

Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia että toisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan, valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana.

Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä ja lähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaa muotoutua.

Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin ja elinkeinoelämään. Mahdollisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä on esitellä oppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään oppilaiden ammatillisen kiinnostuksen heräämistä.

Oppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa. Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun ja valintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9 oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataan edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaan hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänä yhdessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystä jatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivat käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksella vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuun saattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

1.4.6. Lempäälän kunta

Lempäälän kunnan perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma on laadittu kunnan kaikkien koulujen yhteisenä opetussuunnitelmana valtakunnallisen ja seudullisen opetussuunnitelman pohjalta. Koulukohtaisia käytännön toteutuksia, painotuksia ja tarkennuksia kirjataan koulukohtaisesti opetussuunnitelmaan perustuvaan suunnitelmaan. Koulujen arkikäytänteitä ja toimintakulttuuria voidaan lisäksi kuvata koulujen omissa käsikirjoissa.

Opetussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty suomenkielistä opetusta varten. Sen rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden etenemisjärjestykseen. Opetussuunnitelma on julkaistu sähköisenä ja lisäksi kouluja varten on laadittu myös paperiversio seudullisten tekstien jatkoksi, jota koulut voivat monistaa omien tarpeidensa mukaisesti.

Opetussuunnitelman laatimista on koordinoinut laaturyhmä, joka on monialainen Lempäälän opetuspalveluiden kehittämisryhmä. Laaturyhmän kokoonpanossa on ollut mukana sivistystoimen ja opetushenkilöstön lisäksi sekä huoltaja- että oppilasedustus, jotta kotien ja oppilaiden näkökulmat tulevat luontevalla tavalla huomioiduiksi. Opetussuunnitelmatyössä ovat ottaneet isoa vastuuta seuraavat laaturyhmän alatyöryhmät: 1) arviointiryhmä 2) oppiaineryhmä ja 3) oppimisen ja koulunkäynnin tukiryhmä. Esiopetuksen opetussuunnitelmatyön seutukunnallista etenemistä on samanaikaisesti aktiivisesti seurattu ja huolehdittu siitä, että se joustavasti linkittyy perusopetuksen opetussuunnitelmaan.

Koulujen henkilöstö on osallistunut opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen OPS 2016 -kehittämistiimeissä, VESO -koulutuspäivillä, OPS -iltapäivissä ja henkilökuntakokouksissa. Huoltajat ovat päässeet osallistumaan opetussuunnitelmatyöhön vanhempainiltojen keskusteluissa, palveluverkon kehittämisen pajailloissa sekä eri teemoihin liittyvissä sähköisissä kyselyissä. Lisäksi oppilaat on osallistettu eri vaiheissa ja ikäluokkaan sopivalla tavalla. Myös Lempäälän kasvatus- ja opetuslautakunta on yhdessä koulujen rehtoreiden ja sivistystoimen viranhaltijoiden kanssa pohtinut arvoja ja periaatteita, joihin päätöksenteon tulisi jatkossa perustua.

Koulujen oppilaskunnat ovat osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön vuosittaisilla oppilaskuntapäivillä ja koulujen oppilaskuntakokouksissa. Myös luokissa oppilaat ovat päässeet käsittelemään opetussuunnitelma-asioita opettajan johdolla oppilaiden ikätason mukaisesti.

Lempäälässä varhaiskasvatus ja esiopetus kuuluvat perusopetuksen lisäksi sivistystoimen tehtäväalueisiin, joten yhteistyö näiden toimijoiden kesken on välitöntä. Esiopetus toteutetaan kouluilla, jolloin esi- ja perusopetuksen toimintakulttuuri muodostuu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Opetussuunnitelman laadinnassa perusopetuksen yhteistyökumppaneina ovat olleet varhaiskasvatus, aamu- ja iltapäivätoiminta, nuorisopalvelut, kouluterveydenhoito, sosiaalipalvelut, johtokunnat, vanhempainyhdistykset ja oppilaskunnat. Osalla on ollut edustus Laaturyhmässä ja muiden kanssa on pidetty kohdennettuja tapaamisia kulloinkin käsittelyssä olevan teeman mukaisesti. Seutukunnallisesti opettajat ovat osallistuneet Osakkeen järjestämään yhteisiin opetussuunnitelmakoulutuksiin Tampere -talossa ja Varalassa. Lisäksi monissa seudullisissa työryhmissä on tehty yhteistyötä ja vaikutettu opetussuunnitelmasisältöihin.

Lempäälän kunnan kouluverkko koostuu sekä suurista yksiköistä että pienemmistä kyläkouluista. Opetussuunnitelman valmistelussa on tarkasteltu niin luokka-aste-, yhdysluokka- kuin yhtenäiskoulupohjaisia näkökulmia. Lähtökohtana on ollut, että oppilaille muodostuisi eheä koulupolku esiopetuksesta peruskoulun päättöluokalle asti. Paikalliseen kulttuurihistoriaan peilaten on suunnistettu kohti tulevaisuutta ja etsitty luovia palvelujen toteutusratkaisuja osallistavassa hengessä. Valmistelussa on myös lähdetty siitä, että annetaan tilaa ja mahdollisuus koulujen omaleimaisuuteen liittyville arjen toteutuksille.

Lempäälän kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Lempäälän kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma, joka on opetussuunnitelman päivitettävänä liiteasiakirjana. Uusi koulukokous -toimintamalli toteuttaa opetussuunnitelman kodin ja koulun matalan kynnyksen vaikuttamismahdollisuuksia.

Lempäälän kunnan koulujen opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma toimii lukuvuosisuunnittelun ja opetussuunnitelman toteuttamisen perusasiakirjana. Opetuksen järjestäjä päättää lukuvuosikohtaisesti kaikkia kouluja koskevista itsearvioinneista (kunta- ja seutukuntatason) ja niiden toteutustavoista osana opetussuunnitelman toteuttamista ja sen arviointia. Koulut toteuttavat myös omia arviointeja. Toimintaa kehitetään saatujen tulosten ja niiden myötä kehittämiskohteiden perustella. Koulut antavat omat toimintakertomuksensa lukuvuosisuunnitelman toteutumisen osalta,

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa määritellään keskeiset opetussuunnitelman toteutukseen liittyvät asiat ja sitä on helppo lukuvuoden aikana seurata ja sen päätteeksi arvioida. Opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan lisäksi säännöllisillä arviointikyselyillä, jotka suunnataan huoltajille, oppilaille ja henkilöstölle. Kuntakohtaista arviointisuunnitelmaa valmistellaan lukuvuoden 2016-17 aikana ja opetussuunnitelman käytännön toteutusta kehitetään saatujen arviointitietojen pohjalta.

Seuraavat paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa: STRATEGIAT JA KÄSIKIRJAT: Kuntastrategia, seudullinen ja kunallinen globaali- ja kansainvälisyyskasvatusstrategia, tvt -strategia sekä laatukäsikirja.

SUUNNITELMAT: Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat, arviointisuunnitelma, aamu- ja iltapäivätoiminnnan suunnitelma, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen suunnitelmat, oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelusuunnitelma, koulun ulkopuolisen toiminnan suunnitelma, koulukuljetusperiaatteet, hyvinvointi-, turvallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelmat sekä kestävän kehityksen suunnitelma.

Lempäälän kunnassa lasten siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen on suunnitelmallista ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä. Tiedonsiirto varhaiskasvatuksesta esiopetukseen sekä esiopetuksesta 1. luokalle varmistetaan siirtolomakkeella ja tarvittaessa keskusteluissa. Yhteistyössä lasten huoltajien kanssa täytetty ”Terveisiä eskariin” -lomake lähetetään kouluille hyvissä ajoin ja tuen lasten tiedot siirtyvät pedagogisen arvion ja selvityksen kautta. Yhteistyöpalavereja ja oppilaiden tutustumisia opettajaan ja oppimisympäristöön järjestetään riittävästi lasten tarpeet huomioiden. Koko nivelvaiheen yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään vuosittain ja lomakkeistoon tehdään tarpeen mukaan päivityksiä. Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen käytettävä kaavake uusitaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen henkilöstön toimesta. Samoin yhteistyössä suunnitellaan S2 -opetus, jotta sekin olisi yhtenäinen oppimisen jatkumo oppilaalle. Esi- ja alkuopetukset yhteinen joustava arviointi Taitotikkaat valmistuu uuden opetussuunnitelman myötä koko kunnan koulujen käyttöön.

Tiedonsiirto 6. luokalta yläkoululle toteutetaan luvussa 6.4.4. esitetyllä tavalla.

Opetus järjestetään pääsääntöisesti vuosiluokittain etenevänä, ainejakoisen tuntijaon mukaisesti eheytettyjen kokonaisuuksien käsittelyyn kannustaen. Kyläkouluilla opetus toteutetaan kuitenkin osittain yhdysluokkaopetuksena. Tarkempi kuvaus opetuksen järjestämistavoista tai mahdollisista painotuksista toteutetaan luvussa 5.4. esitetyllä tavalla.

Lempäälän kunnan paikallinen perusopetuksen tuntijako on tämän opetussuunnitelman liitteenä. Opetuksen järjestäjä päättää kieliohjelmasta. Kielet ja aloitusvuodet kirjataan lukuvuosittaiseen opetussuunnitelmaan perustuvaan suunnitelmaan. Siirtymäkauden aikaiset kieliopinnot suoritetaan päätetyn tuntikehyksen puitteissa.

(Lukiossa opiskelu jatkuu peruskoulussa tehtyjen kielivalintojen mukaan. Opiskelija voi lisäksi valita uuden alkavan kielen B3.)

Lempäälässä perusopetuksen oppilaanohjauksen toteutus yleisopetuksen ja vuosiluokkatason ohjauksen osalta pohjautuu ohjaussuunnitelmaan. Ohjaussuunnitelmassa on kuvattu ohjauksen järjestämisen periaatteet. Koulukohtaisia käytännön toteutuksia, painotuksia ja tarkennuksia kirjataan tarvittaessa koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan perustuvaan suunnitelmaan.